Yhteiset Lapsemme

Yhteiset Lapsemme Yhteiset Lapsemme on kulttuurisesti moninaisten lasten oikeuksia ja hyvinvointia edistävä järjestö.

Onko arjessa joskus vaikea ymmärtää lapsen reaktioita? Selviytymiskäyttäytyminen on lapsen tapa suojata itseään silloin,...
23/08/2026

Onko arjessa joskus vaikea ymmärtää lapsen reaktioita? Selviytymiskäyttäytyminen on lapsen tapa suojata itseään silloin, kun hän kokee turvattomuutta tai hylätyksi tulemisen tunnetta. Miten se voi näkyä lapsen tai nuoren toiminnassa – ja miten vanhempi voi ymmärtää ja tukea lastaan arjen tilanteissa?

Syyskuussa järjestetään neljällä paikkakunnalla Pelastakaa Lapset ry:n ja Helsingin kaupungin tiloissa adoptiovanhempien ilta, joka koostuu johdannosta aiheeseen videon kautta ja vertaiskeskustelusta muiden adoptiovanhempien kanssa. Keskusteluja vertaistapaamisissa on ohjaamassa adoptioneuvonnan työntekijä.

Videoidun alustuksen pitää adoptiovanhempi ja asiantuntija Jenni Heinonen Yhteiset Lapsemme ry:stä. Ilta tarjoaa mahdollisuuden kuulla asiantuntijan näkökulmia sekä jakaa kokemuksia muiden adoptiovanhempien kanssa.

Pysähdymme yhdessä tärkeän ja usein kuormittavan teeman äärelle turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Illan aikana käsittelemme seuraavia teemoja:

☑️Mitä selviytymiskäyttäytyminen on ja mistä se johtuu?
☑️Miten erilaiset selviytymisstrategiat näkyvät kotona lapsen tai nuoren käyttäytymisessä?
☑️Miten voin tukea lastani?
☑️Mistä saamme apua ja tukea?

Paikkakunnat, ajankohdat ja ilmoittautumiset:

📍 Oulu 15.9. Klo 17.15
📧 [email protected]

📍 Helsinki 30.9. klo 17.15
📧 [email protected]

📍 Helsinki (Tiukula/PeLa) 30.9 klo 17.15
📧 [email protected]

📍 Tampere 30.9 klo 17.15
📧 [email protected]

📍 Turku 30.9 klo 17.15
📧 [email protected]



22/08/2026

Turvallinen yhteiskunta syntyy luottamuksesta: siitä, että ihmiset kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan, voivat luottaa viranomaisiin ja näkevät itsellään tulevaisuuden.

🧡🌙Lämpimät kiitokset kaikille teille, jotka jaoitte kanssamme Elämä kädessä -esityksen Taiteiden yönä Café Engelissä. Ki...
21/08/2026

🧡🌙Lämpimät kiitokset kaikille teille, jotka jaoitte kanssamme Elämä kädessä -esityksen Taiteiden yönä Café Engelissä. Kiitos upeille esiintyjille, henkilökunnalle ja Kino Engelille.

Live-esityksen jälkeen yleisö sai nähdä koko Birgit Tapaninen Baltzarin Elämä kädessä - näytelmän valkokankaalta.

🧡Koskettava, muistorikas ja ihana ilta!




Harva meistä on kasvanut pohtien omaa valkoisuuttaan. Siksi sen tiedostaminen on usein prosessi, joka herättää ristiriit...
18/08/2026

Harva meistä on kasvanut pohtien omaa valkoisuuttaan. Siksi sen tiedostaminen on usein prosessi, joka herättää ristiriitaisia tunteita. Psykologit Janet Helms ja Beverly Daniel Tatum ovat kehittäneet valkoisen identiteetin kehittymisen mallin. Valkoinen identiteetti tarkoittaa sen ymmärtämistä, mitä tekemistä omalla rodullisuudella on oikeudenmukaisemman maailman tavoittelussa.

1. KONTAKTI
(Contact)
😶‍🌫️ Kontaktivaiheessa ei kiinnitetä huomiota omaan valkoisuuteen. Tässä vaiheessa ajatellaan, että itsellä ei ole ennakkoluuloja, eikä ihonvärillä ole merkitystä. Ympäristön rasistiset mallit ja stereotypiat vaikuttavat kuitenkin omaan ajatteluun ja toimintaan. Rasismi nähdään yksilöiden ennakkoluuloisena käytöksenä, eikä järjestelmänä, josta valkoiset hyötyvät. Valkoisen identiteetin kehittyminen voi jäädä tähän vaiheeseen, jos rasismia ei käsitellä tai sen käsittely jää väriä välttelevän mallin tasolle.

2. HAJOAMINEN
(Disintegration)
💥 Rasismi ja valkoinen etuoikeus tulevat näkyviksi esim. ihmissuhteen, rasististen tapahtumien tai antirasististen keskustelujen kautta. Tämä aiheuttaa epämukavuutta. Moni myös kokee perheeltä ja kavereilta painetta olla näkemättä rasismia. Epämukavuus kannattaakin jo tässä vaiheessa kääntää toiminnaksi rasismia vastaan.

3. TAANTUMINEN
(Reintegration)
😤 Kun epämukavuus kasvaa, valkoiset saattavat alkaa lieventää näitä tunteita siirtämällä vastuuta pois valkoisilta tai syyttämällä rasismin kohteeksi joutuvia. Yksi suuri epämukavuuden aiheuttaja on ajatus siitä, että oma asema onkin seurausta omasta valkoisuudesta, ei vain omasta aikaansaamisesta. Ärsyyntymistä voi herättää myös sen huomaaminen, että ruskeat ja mustat ihmiset näkevät sinut valkoisena, ja siten mahdollisesti epäilyttävänä. Kuitenkin se, että on voinut ajatella olevansa vain yksilö, on ollut valkoista etuoikeutta. Lisäksi epätietoisuus omista vaikutustavoista saa syvemmälle tähän vaiheeseen – kannattaakin miettiä oman vaikutusvallan paikkoja, ja miten voisi niissä katkaista rasismia ylläpitäviä käytäntöjä.

4. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN
(Pseudo-Independence)
🫥 Omien toimintamahdollisuuksien ymmärtäminen auttaa saamaan parempaa ymmärrystä rasismin rakenteellisesta luonteesta. Tässä kohtaa häpeä omasta valkoisuudesta voi kuitenkin olla vahvaa, ja sitä yritetään lievittää hakemalla hyväksyntää ja ystävyyssuhteita ruskeilta ja mustilta ihmisiltä.

5. UPPOUTUMINEN
(Immersion/Emersion)
🙌🏻 Syyllisyyden ja häpeän tunteet alkavat väistyä, kun tässä vaiheessa aletaan etsiä myönteisempää itsemäärittelyä valkoisena ihmisenä. Tähän auttavat muut valkoiset, jotka ovat pidemmällä prosessissa. Kannattaakin kuunnella heidän tarinoitaan ja osallistua valkoisten liittolaisten vertaisryhmään. Yhdessä kannattaa etsiä antirasistisia toimintatapoja sekä vastauksia ongelmiin rasismiin ja valkoiseen etuoikeuteen liittyen.

6. AUTONOMIA
(Autonomy)
🤍 Vastuullisesta valkoisuudesta on tullut osa omaa identiteettiä. Ymmärrys rasismista on syvää, mikä auttaa aktiivisesti purkamaan rasismia jokapäiväisessä elämässä. Oppiminen ei lopu tähän, vaan tässä vaiheessa olevat valkoiset ovat jatkuvasti avoimia uudelle tiedolle ja uusille tavoille ajatella. He alkavat aktiivisesti huomata myös muita sorron muotoja, kuten ableismia ja heteroseksismiä, ja pyrkivät purkamaan myös niitä. Luonteva suhtautuminen omaan ja muiden rodullisuuteen vaikuttaa myönteisesti kohtaamisiin ja moninaisempiin ihmissuhteisiin.

💭 Helmsin ja Tatumin malli on suuntaa antava, ja sitä voi käyttää oman identiteettiprosessin reflektointiin. Tärkeintä ei ole se, missä vaiheessa olet, vaan oletko valmis jatkamaan oppimista, kohtaamaan omaa epämukavuutta ja toimimaan kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa!

Lähteet:
Helms, J. (1990). Toward a Model of White Racial Identity Development. Teoksessa Black and White Racial Identity – Theory, Research and Practice.

Tatum, B.D. (2003/1997). Why are All the Black Kids Sitting Together in the Cafeteria? And Other Conversations About Race.

💡 Päiväkotien ja koulujen avatessa taas ovensa, on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa asemaamme kasvattajina. Tämän vuoden koulunaloituskampanjassamme käsittelemme valkoisuuden teemaa.

Mikroaggressiot ovat usein arkisilta tai jopa hyväntahtoisilta tuntuvia kommentteja, m***a ne voivat vahvistaa syrjiviä ...
17/08/2026

Mikroaggressiot ovat usein arkisilta tai jopa hyväntahtoisilta tuntuvia kommentteja, m***a ne voivat vahvistaa syrjiviä stereotypioita ja viestiä toiselle: et kuulu tähän yhteisöön.

❓Miksi mikroaggressioihin kannattaa kiinnittää huomiota?

1. Ne toiseuttavat.
Ne voivat vahvistaa ennakkoluuloja ja stereotypioita sekä tehdä ihmisestä ulkopuolisen omassa yhteisössään.

2. Ne kasautuvat.
Yksittäinen kommentti voi tuntua pieneltä, m***a toistuessaan mikroaggressiot voivat aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta ja vähemmistöstressiä. Pieni asia sinulle ei välttämättä ole pieni asia ihmiselle, joka kohtaa näitä kommentteja päivittäin.

3. Ne ovat usein tahattomia.
”Mutta minähän tarkoitin vain hyvää!” on yleinen reaktio. Hyvä tarkoitus ei kuitenkaan poista kommentin haitallista vaikutusta. Tahattomuus voi myös tehdä mikroaggressioiden puheeksi ottamisesta vaikeaa.

🔎 Kasvattajana on tärkeää:

⭐️Älä tee oletuksia lapsesta tai hänen kyvyistään hänen ihonvärinsä tai taustansa perusteella.
⭐️ Älä aseta lasta tai nuorta tilanteeseen, jossa hän joutuu edustamaan kokonaista ihmisryhmää tai kulttuuria.
⭐️ Ota vastuu toiminnastasi. Älä vesitä tilannetta sillä, että tarkoitit hyvää.

💡 Päiväkotien ja koulujen avatessa taas ovensa on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa asemaamme kasvattajina. Tämän vuoden koulunaloituskampanjassamme käsittelemme valkoisuuden teemaa.

❣️Tärkeä puheenvuoro ajankohtaiseen koulukeskusteluun. Kiitos, Ndéla Faye!”Koulushoppailupuheessa syntyy helposti jako m...
16/08/2026

❣️Tärkeä puheenvuoro ajankohtaiseen koulukeskusteluun. Kiitos, Ndéla Faye!

”Koulushoppailupuheessa syntyy helposti jako meidän ja heidän lapsiin. Meidän lapsemme ovat yksilöitä, joilla on oma luonteensa, vahvuutensa, unelmansa ja mahdollisuutensa. Heidän lapsensa ovat ”vieraskielisiä” tai ”S2-lapsia”.

(Pahoittelut, että kirjoitus on HS:n maksumuurin takana.)

@

Koulushoppailussa valitaan myös se, keiden kanssa haluamme lastemme kasvavan. Samalla opetamme heille, ketkä kuuluvat meihin ja ketkä muihin.

❗Hyvä aikomus ei riitä Valkoisen pelastajan syndrooma voi ilmetä haluna "auttaa" rodullistettuja lapsia tai perheitä ilm...
13/08/2026

❗Hyvä aikomus ei riitä

Valkoisen pelastajan syndrooma voi ilmetä haluna "auttaa" rodullistettuja lapsia tai perheitä ilman, että pysähdymme kuuntelemaan heidän kokemuksiaan tai tarkastelemaan niitä rakenteita, jotka tuottavat eriarvoisuutta.

🔎 Huomio kohdistuu helposti siihen, millainen auttaja minä olen, eikä siihen, millaisia muutoksia ympäristö tarvitsee.

Hyvät aikomukset voivat joskus jopa ylläpitää valta-asetelmia, joissa valkoinen aikuinen nähdään aktiivisena auttajana ja rodullistettu lapsi passiivisena autettavana.

Todellinen yhdenvertaisuus rakentuu yhteistyöstä, kuuntelemisesta ja vallan jakamisesta – ei pelastamisesta. 🤝

💡 Päiväkotien ja koulujen avatessa taas ovensa, on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa asemaamme kasvattajina. Tämän vuoden koulunaloituskampanjassamme käsittelemme valkoisuuden teemaa.

💡Päiväkotien ja koulujen avatessa taas ovensa, on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa asemaamme kasvattajina. Tämän vuoden koul...
12/08/2026

💡Päiväkotien ja koulujen avatessa taas ovensa, on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa asemaamme kasvattajina. Tämän vuoden koulunaloituskampanjassamme käsittelemme valkoisuuden teemaa.

❓Milloin pysähdyit miettimään valkoisuuttasi?

Valkoisen kasvattajan vaikein oppitunti ei ehkä olekaan rasismista puhuminen. Se voi olla oman valkoisuuden ja sen herättämien tunteiden – häpeän, syyllisyyden ja epävarmuuden - käsittely.

Kukaan ei ole kasvanut kulttuurin tai historian ulkopuolella. Olemme kaikki omaksuneet ympäristömme rasistisia asenteita. Siksi ratkaisevaa on, uskallammeko kohdata omia sisäisiä ennakkoluulojamme.

Me valkoiset olemme tottuneet välttelemään aihetta. Kun vakuuttelemme itsellemme, ettei rasismi koske meitä, ylläpidämme rakenteita, jotka tekevät valkoisuudesta edelleen normin ja etuoikeuden. 🫣

Valkoisuuden reflektoinnin tarkoitus ei ole todistaa olevansa "hyvä valkoinen". Tarkoitus on tunnistaa oma asema ja omat etuoikeudet sekä kantaa niistä vastuuta.
Kasvattaja ei voi rakentaa yhdenvertaisuutta, jos ei näe niitä rakenteita, jotka kohtelevat lapsia eri tavoin. Nämä rakenteet elävät sekä yhteiskunnassa että meissä itsessämme. Rodullistetut lapset tarvitsevat aikuisia, jotka uskaltavat kohdata myös tämän todellisuuden.

Vasta silloin jokainen lapsi voi tulla nähdyksi kokonaisena omana itsenään – ei oletusten, stereotypioiden tai näkymättömien valtarakenteiden läpi. 🧡

👉🏼 Lue koko blogi sivuiltamme: https://www.yhteisetlapsemme.fi/blog/blogi-5-2026-valkoisen-kasvattajan-vaikein-oppitunti/

Osoite

Pohjoinen HesperianKatu 15 A 11, 6. Krs
Helsinki
00260

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Yhteiset Lapsemme :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Organisaatio

Lähetä viesti Yhteiset Lapsemme :lle:

Oikopolut

Jaa