Muudi, ElimäenKatu 26, Helsinki (2026)

31/03/2026

Muudi päättyy, m***a tää ei oo loppu. ❤️‍🔥

Yeesi ry:n Muudi-toiminta (2022–2026) on tullut päätökseen.

Ja wow… mitä kaikkea me ehdittiin yhdessä rakentaa.
Muudi syntyi, koska liian moni nuori kantaa rasismin vaikutuksia yksin.

Me haluttiin muuttaa se.

💬 Me luotiin turvallisia tiloja puhua
🤎 Me rakennettiin vertaistukea
🎨 Me käytettiin taidetta ja luovuutta voimana
📚 Me koulutettiin tuhansia ammattilaisia
📱 Me tehtiin sisältöä nuorilta nuorille
📢 Me vaikutettiin siihen, mistä Suomessa puhutaan

Tuhannet nuoret ja ammattilaiset ympäri Suomen oli mukana.

Ja tärkeintä:

🧡 100 % nuorista koki tulleensa kuulluksi
🧡 100 % koki olonsa turvalliseksi
🧡 100 % koki toiminnan vaikuttaneen heihin positiivisesti

Vaikka Muudi päättyy, se mitä me rakennettiin ei katoa.
Se elää teissä. Teidän äänessä. Teidän teoissa.

👉🏾Sä et oo yksin
👉🏾Sun kokemukset on totta
👉🏾Ja sä ansaitset voida hyvin

Kiitos jokaiselle nuorelle, joka uskalsi tulla mukaan.

Kiitos, että jaoitte, opetit, muutitte tätä maailmaa meidän kanssa.

Muudi oli enemmän kuin toiminta. Se oli liike.
Ja liike jatkuu. 💛

Rakkaudella,
Vanessa & Asmaa

20/03/2026

Tässä me nähdään tilanne, joka monelle ei oo “iso juttu”, m***a joka on oikeesti arkista rasismia ja stereotypioihin perustuvaa oletusta.

Se alkaa “viattomana” kysymyksenä, mut taustalla on ajatus siitä, miltä joku näyttää ja mitä sen pitäis osata tai olla.

Tää ilmiö on nimeltään mikroaggressio.

Rasisminvastaisella viikolla on tärkeetä pysähtyä tähän. Rasismi ei oo aina huutamista tai suoraa loukkaamista. Se on myös näitä hetkiä, jotka kasaantuu.

Ja kun ne kasaantuu, ne vaikuttaa mieleen. Jatkuva oletusten kohteena oleminen kuormittaa. Se voi tuntua ulkopuolisuutena, turhautumisena ja väsymyksenä. Pitkällä aikavälillä se näkyy myös nuorten mielenterveydessä erittäin kuormittamana tekijänä.

Siksi rasismiin puuttuminen ja vastustaminen ei oo ainoastaan “hyvä teko”, vaan se on myös mielenterveystyötä.

Kiitos 💜

19/03/2026

Vuoden 2026 rasisminvastaisen viikon teema on turvallisuus. kovien nuorten turvallisuuden tunnetta sekä nuorten mielenterveyttä voi tukea osallistamalla nuoria ja olemalla aidosti kiinnostunut heidän kulttuureistaan ja tavoistaan. Maailmassa ja yhteiskunnassa, jossa erilaisuudesta yritetään muovata huonoa asiaa ja toiseutetaan rasismia kokevia nuoria jatkuvasti, aikuisten aito kiinnostuminen näyttää ja todistaa nuorille, että heitä arvostetaan. Jatkuva rasismin kokeminen voi muokata aivoja niin, että nuori alkaa olettamaan ja odottamaan rasismia, jolloin tämä ennakointi voi alkaa vaikuttamaan nuoren käytökseen (kts. Muudin aikaisempi video aiheesta) Inhimillinen lähestyminen puolestaan aktivoi eri aivojen hermoratoja ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta.

Kiitos 💜

18/03/2026

Rasismin vastainen viikko 2026

Kuinka usein me oletetaan jotain toisesta, ilman että edes huomataan sitä itse? Tässä videossa syntyy nopea oletus: puhutaan englantia, vaikka toinen puhuu suomea. Tää on esimerkki toiseuttamisesta.

Toiseuttaminen on sosiaalinen prosessi, jossa normista poikkeaviksi nähdyt yksilöt tai ryhmät määritellään ulkopuolisiksi. Se tapahtuu esimerkiksi nimeämisen, luokittelun ja jatkuvien oletusten kautta ihmiselle liitetään tiettyjä piirteitä, joita toistetaan niin, että ne alkaa määrittää häntä. Näin syntyy ja ylläpidetään jakoa “meihin” ja “muihin”. Toiseuttaminen voi heikentää itsetuntoa ja lisätä ahdistusta ja stressiä. Se ei yleensä synny yhdestä tilanteesta, vaan toistuvista kokemuksista, jotka alkaa kuormittaa mieltä ajan kanssa.

Kiitos 💜

10/03/2026

Miksei kukaan kertonu meille, että on hyviäkin puolia??!!!??

Vitsit sikseen, tässä nopea muistutus sulle. Sun kokemukset on totta ja aitoja. Niitä ei tarvitse todistaa kenellekään, eikä kukaan muu saa päättää mikä tuntuu susta pahalta ja mikä ei.

Liian usein meille sanotaan että “älä ota kaikkea niin vakavasti”, “älä ajattele vaikeita asioita”, “ei se nyt niin mennyt”. M***a todellisuudessa hiljaisuus ei suojele ketään. Tai noh, se suojelee ongelmaa. Sitten taas välillä on tilanteita, jolloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla hiljaa. Pistä aina oma turvallisuutesi etusijalle.

Vaikka kuka sanois mitä, sulla on oikeus sanoittaa mitä koet. Sulla on oikeus olla sanoittamatta mitä koet. Sulla on oikeus olla vihainen, surullinen, pettynyt tai turhautunut, eikä kukaan voi sanoa että susta tuntuu väärältä. Sulla on oikeus kertoa siitä ääneen. Sulla on oikeus olla kertomatta siitä ääneen. Sulla on oikeus päättää, ei kellään muulla.

Sulla on oikeus olla.

“M***akun sä puhut aina vain negatiivisista asioista.” Ööö, ensinnäkin tutkitusti negatiiviset kokemukset jää mieleen pidempään kuin positiiviset, m***a kun tässä ei edes ole kyse “negatiivisuudesta”, vaan siitä että ihminen jakaa kokemuksiaan.

Jos joku potkaisee sua, puhutko sä “negatiivisesti” vai kerrotko vain mitä tapahtui?

Samat ihmiset, jotka mahdollistavat tässä yhteiskunnassa syrjinnän kasvamisen, yrittävät kertoa sulle että sä puhut liikaa syrjinnästä.

Ongelma ei ole sinä.
Ongelma ei koskaan ollut sinä.

20/02/2026

Läpi koulujen meille on opetettu, että ihmislaji on selviytynyt, koska se osaa sopeutua muutoksiin meidän ympäristössä. Ne mukautuu siihen, mitä me koetaan jatkuvasti joten ei pitäis yllättää, että sama pätee, kun puhutaan rasismista.

Kun ihminen kohtaa rasismia toistuvasti, hermosto muovautuu ja oppii.

Aivot alkaa tulkita ja analysoida tilanteita tietyn linssin läpi, jolloin ihan neutraalitkin tilanteet voi alkaa tuntua rasistisilta.

Yhtäkkii me ollaan tilanteessa, missä rasismin ennakointi voi aiheuttaa meissä saman reaktion kuin itse rasismi. Kun rasismia on kokenut toistuvasti, sen ennakoiminen voi alkaa ohjata toimintaa. Keho alkaa valmistautua jo etukäteen, ennen kuin mitään on edes tapahtunut. Jokaisella meistä voi olla erilaisia selviytymisstrategioita.

Me ollaan kaikki erilaisia, eikä oo yhtä oikeaa tapaa reagoida. Yhdellä se voi näkyä ylivarovaisuutena ja puolustelevuutena.
Toisella ylisuorittamisena tai hyökkäävyytenä.
Kolmannella hiljaisuutena tai vetäytymisenä.

Kaikki nää voi olla vaa hermoston tapoja pitää sut turvassa. Sun aivot tekee just sitä, mihin ihmisen hermosto on rakentunut
miljoonien vuosien aikana !

Lähde: Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim; Rasismin vaikutukset mielenterveyteen (2025)

rasismijaaivot

04/02/2026

Avataan vielä muutamia postauksessa mainittuja termejä niin, että me oikeesti ymmärretään mistä puhutaan.

Toiseuttaminen on rasistinen toimintatapa, jossa ihminen nähdään “muuna” kuin ryhmään kuuluvana. Toiseuttamista tehdään esimerkiksi korostamalla jatkuvasti henkilön erilaisuutta ihonvärin, uskonnon tai etnisen taustan perusteella. Hänet määritellään poikkeavaksi, vieraaksi, “vähemmän normaaliksi” luoden “me vs ne” - asetelman. Hän on aina se toinen.

“Eksotisointi on sitä, että ei-valkoinen ihminen nähdään ainoastaan esimerkiksi hänen ihonvärinsä, uskontonsa tai kielensä ja niihin liittyvien stereotypioiden kautta.” – Fem-R

Eksotisointi on toiseuttamisen muoto, jossa ihminen nostetaan esiin erikoisuutena. Ei yksilönä vaan “kulttuurinsa edustajana”. Häntä esitellään, ihmetellään tai kommentoidaan tavalla, joka typistää hänet vain ulkonäkönsä tai taustansa kautta. Tää taas aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta ja voi johtaa siihen, että ihminen alkaa ennakoida huomautuksia, vältellä tilanteita tai piilottaa osia itsestään.

Hypervalppaus (ylivirittyneisyys) tässä kontekstissa tarkoittaa, että keho ja mieli ovat jatkuvasti ns. hälytystilassa. Varuillaan olo ei synny tyhjästä, vaan se on opittua. Aikaisemmat rasistiset kokemukset ohjelmoivat aivot uudelleen. Aivojen ja hermoston reaktio aiempiin kokemuksiin, erityisesti amygdala (mantelitumake) aktivoituu herkemmin ja keho virittyy puolustautumaan, vaikkei vaaratilannetta ole. Aivot ovat oppineet ennakoimaan uhkia ja ovat koko ajan varuillaan. Tämä on selviytymiskeino.

Koodinvaihto (code-switching) tarkoittaa sitä, että ihminen muuttaa puhetapaansa, käyttäytymistään tai ilmaisuaan riippuen siitä, kenen seurassa on.
Se on tapa sulautua, välttää stereotypioita tai suojautua ennakkoluuloilta. Koodinvaihto voi olla kuormittavaa ja aiheuttaa ylimääräistä jännitystä ja stressiä, koska omaa olemusta täytyy koko ajan säätää sen mukaan, mitä odotetaan. Se vie tilaa siltä, että voisi olla täysin oma itsensä. Se ei ole tietoinen valinta, vaan se on myös selviytymiskeino.

03/02/2026

Avataan vielä muutamia termejä auki et saadaan kunnolla kii siitä, et mitä sen oikeedti tarkottaa.

Toiseuttaminen on rasistinen toimintatapa, jossa ihminen nähdään “muuna” kuin ryhmään kuuluvana. Esimerkiksi korostamalla jatkuvasti henkilön erilaisuutta ihonvärin, uskonnon tai etnisen taustan perusteella. Hänet määritellään vieraaksi, poikkeavaksi tai “vähemmän normaaliksi”. Tää luo ”me vs muut” -asetelman, jossa valtaväestö määrittää, kuka kuuluu sisään ja kuka jää ulkopuolelle.

“Eksotisointi on sitä, että ei-valkoinen ihminen nähdään ainoastaan esimerkiksi hänen ihonvärinsä, uskontonsa tai kielensä ja niihin liittyvien stereotypioiden kautta.” – Fem-R

Eli eksotisointi on toiseuttamisen muoto, jossa ihminen ei ole yksilö vaan “kulttuurinsa edustaja”. Häntä esitellään, ihmetellään tai kommentoidaan tavalla, joka typistää hänet vain ulkonäkönsä tai taustansa kautta. Ymmärrettävästi tää aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta ja voi johtaa siihen, että ihminen alkaa ennakoida kuittailuja ja vältellä tiettyjä tilanteita.

Hypervalppaus (ylivirittyneisyys) on sitä kun keho ja mieli on jatkuvasti hälytystilassa. Tälläinen varuillaan oleminen ei synny tyhjästä, vaan se on opittua. Kun on toistuvasti ollut rasistisia kokemuksia, keho ja mieli menee hälytystilaan suojaten itseään. Aivot oppivat ennakoimaan uhkia, etukäteen vaikkei tilanne olisi just nyt käynnissä.

Koodinvaihto (code-switching) tarkoittaa sitä, että ihminen muuttaa puhetapaansa, käyttäytymistään tai olemustaan riippuen siitä, kenen seurassa on. Se on tapa sulautua, välttää stereotypioita/suojautua ennakkoluuloilta. Tämä on selviytymiskeino.

02/12/2025

On aika juhlia yhdessä ja sut on kutsuttu mukaan!

🌟Tervetuloa Yeesin vuoden päätösjuhlaan!🌟

Ke 10.12. klo 17-19
toimisto (Kuortaneenkatu 1, 3krs.)

Vuosi 2025 alkaa olla taputeltu, ja halutaan kiittää jokaista, joka on ollut mukana Yeesin menossa tänä vuonna. Oot sitten tullut mukaan yhteen tapahtumaan, pyörinyt vapaaehtoishommissa tai seurannut meitä somessa, sä oot ollut osa tätä porukkaa.

Tuu viettämään rento ja lämmin ilta meidän kanssa:
🌟 muistellaan vuoden hauskoja hetkiä
🌟 napostellaan yhdessä
🌟 pelataan, askarrellaan ja ollaan vaan
🌟 hengataan hyvässä ja turvallisessa seurassa

Ja hei, kaverit on enemmän kuin tervetulleita mukaan! ❤️

20/11/2025

Kahden kulttuurin välissä kasvaminen, ei ole helppoa. Varsinkaan kun kokee ettei ole hyväksytty kumpaakaan omana itsenään.

Monet BIPOC-nuoret kuvaavat tunnetta, jota voisi kutsua “kahden maailman väliin jäämiseksi”. Jos susta joskus tuntuu tältä, et ole yksin. Tämä tunne ei synny tyhjästä, vaan heijastaa ympäristöä ja valkonormatiivisuutta.

Valkonormatiivisuus tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa valkoisuus toimii näkymättömänä oletusnormina – taustana, jota pidetään “neutraalina” ja “normaalina” ja johon kaikkea muuta verrataan. Tällöin ihmiset, jotka eivät ole valkoisia, nähdään helposti poikkeuksina tästä normista. Kyse on valtarakenteesta, joka antaa valkoisina nähdyille ihmisille automaattisen hyväksynnän “oikeiksi” suomalaisiksi, kun taas BIPOC-nuorena joudut usein todistelemaan omaa suomalaisuuttasi.

Tällaisessa ympäristössä kasvaminen voi synnyttää etäisyyttä omiin juuriin, kieleen, tapoihin ja kulttuuriin. Jos kotona puhutaan kieltä, jota et hallitse sujuvasti, se voi herättää häpeää ja riittämättömyyden tunnetta: ”En ole tarpeeksi suomalainen, m***a en ole tarpeeksi X.”

Kuulumisen tarve on meissä kaikissa syvällä. Se ei ole epätoivoa, vaan osa ihmisyyttä. On täysin ymmärrettävää, että olo on uupunut, kun yrität täyttää kahden maailman odotuksia samanaikaisesti ja olla “tarpeeksi hyvä” molemmille.

On tärkeää muistaa, että tunteet (ahdistus, häpeä, epävarmuus identiteetistä) eivät synny susta. Ne syntyvät tavasta, jolla suhun on suhtauduttu. Sinussa ei ole mitään vikaa, vaikka ympäristö olisi saanut sut kyseenalaistamaan sen.

Vertaistuki ja yhteisöt, joissa on samankaltaisia kokemuksia, voivat palauttaa yhteenkuuluvuuden tunteen, joka ehkä puuttuu. Niissä huomaa nopeasti, ettei ole tunteidensa kanssa yksin, että muutkin elävät samaa todellisuutta.

Tsemppiä pimeään syksyyn ja alkavaan talveen

27/10/2025

Vähemmistöstressi voi saada sut haluamaan sulautua joukkoon ja olla “niin kuin muut”. Kun yhteiskunta viestii, että sun ihonväri, kieli tai kulttuuri tekee susta erilaisen, sitä alkaa helposti varoa ja miettiä jokaista sanaa sekä reaktiota etukäteen.

Joskus se saa sut jopa ottamaan etäisyyttä omasta yhteisöstä tai ihmisistä, jotka muistuttaa sua. Moni oppii jo nuorena, että erottuminen voi olla riski. Että on turvallisempaa peittää tai muokata itseään, ettei joudu selittämään tai kohtaamaan typeriä kommentteja.

Se on tosi kuluttavaa! Jatkuva varuillaan olo ja tarve “sopeutua” vie voimia, lisää ahdistusta ja saa helposti etääntymään omasta identiteetistä ja juurista.

Silloin on helppoa huomata joustavansa omista rajoista tai toimivansa tavoilla, jotka ei oikeasti palvele itseään.

”Miksi mä teen näin, kun ei se toimi?”

Koska kaikki muutkin tekee ja sinä et halua erottua vielä lisää joukosta! TÄÄ ON NIIN YMMÄRRETTÄVÄÄ!

M***a helpotus tulee usein pikkuhiljaa, kun

✨ löytää ihmisiä ja paikkoja, joissa ei tarvitse selittää itseään

✨ huomaa, ettei ole kokemustensa kanssa yksin

✨ tajuaa, ettei aina tarvitse mukautua tai miellyttää

✨ uskaltaa vahvistaa yhteyttä omaan taustaan ja identiteettiin

15/10/2025

Jos sä näät tai kuulet rasistista käytöstä, sano jotain. Puutu siihen. Hiljaisuus on hyväksyntää, ja ellet sinä oikeasti hyväksy sitä - tee asialle jotain. Se ei vaadi sankaruutta tai supervoimia. Se on jokaisen aikuisen vastuu ja tehtävä.

Muudi

31/03/2026

20/03/2026

19/03/2026

18/03/2026

10/03/2026

20/02/2026

04/02/2026

03/02/2026

02/12/2025

20/11/2025

27/10/2025

15/10/2025

Osoite

Nettisivu

Hälytykset

Ota Yhteyttä Organisaatio

Oikopolut

Jaa

Kategoria