Mannerheim-ristin ritarit

Mannerheim-ristin ritarit Mannerheim-ristin ritarien säätiön virallinen Facebook-sivu. Mannerheim-ristin ritarit -sivu kertoo 1

Sotamies Vilho Rättö valtasi vihollisen panssarintorjuntatykin ja tuhosi sillä neljä hyökkäysvaunua. Tasan 85 vuotta sit...
03/08/2026

Sotamies Vilho Rättö valtasi vihollisen panssarintorjuntatykin ja tuhosi sillä neljä hyökkäysvaunua. Tasan 85 vuotta sitten hänestä tuli Mannerheim-ristin ritari numero 4 ja samalla ensimmäinen sotamies, jolle myönnettiin Mannerheim-risti. Hän palveli tuolloin panssarintorjuntatykin ampujana JR 27 14. komppaniassa.

Virallisen nimityspäätöksen perustelu kuului:

"Puolustusvoimain Ylipäällikkö on myöntänyt sotamies Vilho Rätölle, joka taistelussa 3.8.41 ripeällä toiminnallaan valtasi vihollisen panssarintorjuntatykin ja tällä suuntauslaitteita vailla olevalla tykillä putken läpi tähdäten tuhosi neljä vihollisen hyökkäysvaunua, urhoollisuudesta ja taistelun aikana osoitetusta erinomaisesta neuvokkuudesta Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin."

Rättö jatkoi palvelustaan panssarintorjuntatykkiryhmän johtajana JR 27ä. Sairauden vuoksi hän oli välillä vapautettuna palveluksesta, m***a palasi myöhemmin rintamalle. Hän osallistui jatkosodan aikana taisteluihin muun muassa Valkeasaaressa, Muolaassa, Antreassa ja Vuoksenlaaksossa.

Vilho Rättö syntyi 10. maaliskuuta 1913 Kanneljärvellä. Hän kuoli 21. tammikuuta 2002 Anjalankoskella 88-vuotiaana ja on haudattu Anjalaan.

Kuva: Sotamuseo

Tasan 85 vuotta sitten Mannerheim-risti myönnettiin eversti Erkki Raappanalle, josta tuli Mannerheim-ristin ritari numer...
03/08/2026

Tasan 85 vuotta sitten Mannerheim-risti myönnettiin eversti Erkki Raappanalle, josta tuli Mannerheim-ristin ritari numero 3. Hän palveli tuolloin 14. divisioonan komentajana.

Virallisen nimityspäätöksen perustelu kuului:

"Puolustusvoimain Ylipäällikkö on myöntänyt eversti Erkki Johannes Raappanalle henkilökohtaisesta urhoollisuudesta ja erittäin vaikeissa olosuhteissa suuriin tuloksiin johtaneista sotatoimista Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin."

Raappana johti jatkosodan alusta lähtien 14. divisioonaa, joka eteni kesällä 1941 Rukajärven suuntaan ja taisteli siellä koko jatkosodan ajan. Kesällä 1944 hän komensi Ryhmä Raappanaa Ilomantsin taisteluissa. Taistelujen menestyksellisestä johtamisesta hänestä tehtiin 13. elokuuta 1944 esitys nimitettäväksi toistamiseen Mannerheim-ristin ritariksi, m***a esitystä ei hyväksytty.

Erkki Raappana syntyi 2. kesäkuuta 1893 Oulujoella. Hän kuoli 14. syyskuuta 1962 Joensuussa 69-vuotiaana ja hänet on haudattu Joensuuhun.

Kuva: Sotamuseo

Tasan 85 vuotta sitten Mannerheim-risti myönnettiin kenraalimajuri Paavo Talvelalle, josta tuli Mannerheim-ristin ritari...
03/08/2026

Tasan 85 vuotta sitten Mannerheim-risti myönnettiin kenraalimajuri Paavo Talvelalle, josta tuli Mannerheim-ristin ritari numero 2. Hän palveli tuolloin VI armeijakunnan komentajana.

Virallisen nimityspäätöksen perustelu kuului:

"Puolustusvoimain Ylipäällikkö on myöntänyt kenraalimajuri Paavo Talvelalle monissa kovissa taisteluissa osoitetusta henkilökohtaisesta urhoollisuudesta ja taitavalla johdolla suuriin tuloksiin johtaneista sotatoimista Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin."

Talvela johti jatkosodan alussa VI armeijakuntaa, jonka joukot etenivät Laatokan Karjalassa. Myöhemmin hän toimi ylipäällikön edustajana Saksan päämajassa, II armeijakunnan komentajana sekä Aunuksen Ryhmän komentajana. Hänen sotatiensä ulottui talvisodan Tolvajärveltä ja Ilomantsista jatkosodan Korpiselkään, Syvärille, Äänislinnaan, Maaselän kannakselle ja Aunuksen kannakselle.

Paavo Talvela syntyi 19. helmikuuta 1897 Helsingin pitäjässä. Hän kuoli 30. syyskuuta 1973 Helsingissä 76-vuotiaana ja on haudattu Helsingin Kulosaaren hautausmaalle.

Kuva: Sotamuseo

02/08/2026

Heinäkuussa 1942 Syvärin eteläpuolella 22-vuotias Kaarlo Laitinen sai tehtäväkseen tuhota vihollisen konekivääribunkkerin.

Hän ryömi yksin aivan bunkkerin viereen, surmasi konekiväärimiehen ja heitti kasapanoksen ampuma-aukosta sisään. Räjähdyksen jälkeen vastarinta lakkasi, ja suomalaiset valtasivat koko tukikohdan.

Tämän urotyön ansiosta Kaarlo Laitinen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi. Hän kaatui Lapin sodassa vuonna 1944 vain 24-vuotiaana.

Katso myös pidempi video Kaarlo Laitisen vaiheista. Linkki Youtube-videoon kommenteissa.

30/07/2026

Elokuussa 1941 suomalaiset saartoivat venäläisiä valtavaan Porlammin mottiin Kannaksella. Sekavissa taisteluissa kersantti Eino Mallilan johtama konekivääripuolijoukkue jäi vihollisen saartamaksi.

Perääntyminen näytti mahdottomalta, m***a Mallila päätti hyökätä suoraan vihollisen läpi. Hän pelasti miehensä, arvokkaat konekiväärit ja toi mukanaan vielä sotavankeja.

Tämän urotyön ansiosta 22-vuotiaasta laihialaisesta maanviljelijästä tuli Mannerheim-ristin ritari numero 20.

Vain muutamaa kuukautta myöhemmin Eino Mallila kaatui Krivin taisteluissa helmikuussa 1942.

Katso pidempi video Eino Mallilan vaiheista Youtubessa. Linkki videoon kommenteissa.

Luodit alkoivat viuhua majoitusrakennusten hirsiseinien läpi, kun vihollisen pataljoona hyökkäsi yllättäen Röhön kylään ...
29/07/2026

Luodit alkoivat viuhua majoitusrakennusten hirsiseinien läpi, kun vihollisen pataljoona hyökkäsi yllättäen Röhön kylään kahdesta suunnasta. Marraskuun alussa 1941 Uhtuan suunnalla suomalaiset olivat vaikeassa paikassa: vastassa oli satoja vihollisia, m***a kylää varmisti vain luutnantti Kullervo Leskisen johtama 32 miehen sissiosasto.

Leskinen ei häkeltynyt ylivoiman edessä, vaan syöksyi osastoineen ulos ja aloitti raivokkaan vastaiskun. Noin kolmituntisen taistelun päätteeksi vihollinen joutui vetäytymään jättäen jälkeensä 50 kaatunutta ja 10 vankia, joiden joukossa oli kaksi upseeria. Leskisen osaston omat tappiot olivat vain yksi lievästi haavoittunut sotilas.

Leskinen tunnettiin taitavana kaukopartiojohtajana, joka kasvatti miehistään pelottoman ja taisteluhenkeä täynnä olevan yksikön. Talvella 1941–1942 hän suoritti miehineen uuvuttavia takaa-ajoja ja tiedusteluretkiä umpihangessa.

Tammikuussa Leskinen lähti 17 miehen kanssa tuhoamaan selustaan päässyttä vihollispartiota. Kahden tunnin hiihdon jälkeen suomalaiset olivat tuhonneet partion viimeiseen mieheen ja saaneet saaliiksi muun muassa tärkeitä karttoja
Helmikuussa 1942 Leskinen johti 30 miestä yli 200-miehisen vihollisosaston perään. Isku tehtiin avoimella järven jäällä, ja Leskinen aiheutti viholliselle huomattavat tappiot ilman omia menetyksiä. Kun suomalaiset vetäytyivät, Leskinen houkutteli peräänsä lähetetyt takaa-ajajat suoraan virittämäänsä ansakenttään, mihin vihollisen takaa-ajo lopulta tyssäsi.

3. divisioonan kaukopartio-osaston johtajana palvellut luutnantti Veikko Kullervo Leskinen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 112 kesäkuun 4. päivänä 1943. Nimitysperusteissa hänen arvioitiin suorittaneen partiomatkoja yhteensä 5 000 kilometrin verran.

Veikko Kullervo Leskinen oli syntynyt toukokuussa 1920 Kuhmossa. Kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuntataisteluissa hän haavoittui Jännerpuunjärvellä kesäkuun lopulla. Aselevon jälkeen hänen sotatiensä jatkui vielä Lapin sodassa, missä hän osallistui taisteluihin saksalaisia vastaan Torniossa, Rovaniemellä ja aina Muonion korkeudelle saakka.

Sodan jälkeen Leskinen palasi kotiseudulleen Kuhmoon ja työskenteli konttoristina Kajaani Oy:n palveluksessa. Myöhemmin hän siirtyi Nilsiään tiemestaripiirin konttoristiksi. Hän oli naimisissa, ja perheeseen syntyi neljä lasta,

Kullervo Leskinen kuoli vain 37-vuotiaana maaliskuussa 1958 Nilsiässä. Hänet on haudattu Siilinjärven hautausmaalle.

Kuva: Sotamuseo

Kersantti Oiva Rönkä makasi väijyksissä vihollisen selustassa, kun tielle ilmestyi venäläisten kolonna. Se kuljetti ammu...
27/07/2026

Kersantti Oiva Rönkä makasi väijyksissä vihollisen selustassa, kun tielle ilmestyi venäläisten kolonna. Se kuljetti ammuksia ja elintarvikkeita.

Heinäkuun 28. päivänä 1941 Kiestingin suunnalla tehty väijytys oli täydellinen. Rönkä hyökkäsi etumaisena kolonnan kimppuun ja tuhosi konepistoolillaan useita vihollisia estäen heidän pakonsa.

Heinä- ja elokuun vaihde 1941 oli jatkosodan rintamalla täynnä toimintaan.

Rajan tuntumassa Tyrjän raskaissa taisteluissa korpraali Valde Sorsa osoitti poikkeuksellista tarmoa: hän karkotti heinäkuun viimeisenä päivänä joukkueen vahvuisen vihollisosaston Kukkalehdon mäeltä ja tuhosi kaksi päivää myöhemmin henkilökohtaisesti viisi tulipesäkettä käsikranaateilla ja kasapanoksilla.

Samoihin aikoihin Leppäselän kansakoulun maastossa alikersantti Veikko Vehviläinen tunkeutui vihollisen vahvaan tukikohtaan. Jouduttuaan kiivaaseen tulitukseen Vehviläinen juoksi erään korsun katolle ja tuhosi sen miehityksen konepistoolillaan, minkä jälkeen hän vielä paikansi muita pesäkkeitä ohjaten komppaniansa hyökkäystä.

Ilmassa lentomestari Oiva Tuominen jatkoi menestyksekästä tiliään ampumalla alas kaksi SB-pommituskonetta 30. heinäkuuta Viteleen ja Tuuloksen välillä sekä I-16 bis -hävittäjän elokuun 1. päivänä Säämäjärven yllä.

Samana päivänä vänrikki Lauri Nissinen ja kersantti Nils Katajainen saavuttivat ilmavoitot rajuissa ilmataisteluissa.

Maan kamaralla kersantti Eino Ripatti hajotti elokuun 2. päivänä Siisilässä yksinään vihollisen 18-miehisen partion, ja sotamies Erkki Korpi tuhosi Lahdenpohjan tiellä vihollisen pesäkkeen.

Taistelut vaativat myös veronsa: vänrikki Esko Kausti sekä korpraali Väinö Hämäläinen haavoittuivat näiden päivien aikana rintamalla.

Myöhemmin heidät nimitettiin Mannerheim-ristin ritareiksi ansioista sodassa.

Kuva: SA-Kuva. 18. divisioonan miehiä syöksymässä asemiin Lankilassa 2.8.1941.

”Korpraali Vyyryläinen poistui viimeisenä saarelta.”Näin kuvattiin Viljo Vyyryläisen toimintaa Teikarsaaren taisteluissa...
24/07/2026

”Korpraali Vyyryläinen poistui viimeisenä saarelta.”

Näin kuvattiin Viljo Vyyryläisen toimintaa Teikarsaaren taisteluissa Viipurinlahdella kesällä 1944. Kahden joukkueen johtajien haavoituttua hän otti oma-aloitteisesti joukot komentoonsa, johti vastaiskua etulinjassa ja auttoi ratkaisevasti vihollisen torjumisessa.

Mannerheim-ristin ritarin Viljo Vyyryläisen kuolemasta tulee kuluneeksi 50 vuotta.
Marskin ritari numero 181 kuoli 24.7.1976 Kaarinassa 59-vuotiaana. Hänet on haudattu Turkuun Katariinan hautausmaalle.

Viljo Ilmari Vyyryläinen syntyi Johanneksessa 29.4.1917. Talvisodassa hän palveli kiväärimiehenä ja taisteli Koivistolla ja Viipurinlahdella.

Jatkosodassa Vyyryläinen palveli kiväärimiehenä, tykkimiehenä ja myöhemmin konekivääriryhmän johtajana. Hän taisteli Hangossa, Koivistossa, Tiurinsaaressa ja Teikarsaaressa.

Alikersantti Viljo Vyyryläinen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 21.12.1944 toimittuaan konekivääriryhmän johtajana 10.TK/RTR 22:ssa.

Sodan jälkeen Vyyryläinen työskenteli muurarina Turun seudulla. Hän osallistui aktiivisesti kunnalliseen päätöksentekoon Kaarinassa ja hoiti useita luottamustehtäviä.

Kuvat: Heikki Lehtonen ja Sotamuseo

Ensimmäinen Mannerheim-risti myönnettiin tasan 85 vuotta sitten. Ritari numero 1 oli eversti Ernst Ruben Lagus. Hän toim...
22/07/2026

Ensimmäinen Mannerheim-risti myönnettiin tasan 85 vuotta sitten. Ritari numero 1 oli eversti Ernst Ruben Lagus. Hän toimi 1. jääkäriprikaatin, sitten 5. divisioonan ja vielä Osasto Laguksen komentajana vuoden 1941 aikana.

Virallisen nimityspäätöksen perustelu kuului:

"Puolustusvoimain Ylipäällikkö on pvmä 22.7.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi eversti Ernst Ruben Laguksen henkilökohtaisesta urhoollisuudesta ja suuriin tuloksiin johtaneista sotatoimista."

Seuraavana vuonna Laguksesta tuli uuden yhtymän, Panssaridivisioonan, komentaja. Se oli kesällä 1944 olennainen joukko-osasto ratkaisutaisteluissa. Lagus oli mukana myös Lapin sodassa.

Ernst Ruben Lagus syntyi 12. lokakuuta 1896 Hämeen läänin Koskella. Hän kuoli 62-vuotiaana 15. heinäkuuta 1959 Lohjalla ja on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

Kuva: Sotamuseo

Jääkäri Eino Wenäläinen hiipi kohti vihollisen konekivääriä, jonka tulitus oli tukkinut suomalaisten tien. Jatkosodan hy...
20/07/2026

Jääkäri Eino Wenäläinen hiipi kohti vihollisen konekivääriä, jonka tulitus oli tukkinut suomalaisten tien. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa, heinäkuun 24. päivänä 1941, Wenäläisen joukkue oli joutunut vaikeaan tilanteeseen Kaukojärvellä. Wenäläinen ei jäänyt odottamaan käskyjä, vaan kiersi omatoimisesti vihollisen selustaan ja vaiensi pesäkkeen konepistoolillaan.

Tämän lisäksi hän nouti haavoittuneen toverinsa suojaan aivan vihollisen asemien edestä kiivaasta tulesta välittämättä.

Heinäkuun loppupuoli 1941 oli Laatokan Karjalan hyökkäystaisteluissa täynnä nopeita ja ratkaisevia urotekoja. Eino Wenäläinen oli kunnostautunut jo muutamaa päivää aiemmin Salmissa tuhoamalla vihollisen täydessä lastissa olleen kuorma-auton niin, ettei kukaan päässyt pakoon.

Tuulosjoella jääkäri Taavi Törmälehto osoitti vastaavaa peräänantamattomuutta vaimentamalla 25. heinäkuuta useita pesäkkeitä käsikranaatein ja konepistoolilla.

Lunkulansaaressa alikersantti Kaarlo Laitinen tunkeutui heinäkuun 25. päivänä ensimmäisten joukossa vihollisen ranta-asemiin ja valtasi pesäkkeen, minkä ansiosta komppanian jumissa ollut hyökkäys jatkui.

Myöhemmin Salmin ja Tulemajärven tienhaarassa 27. heinäkuuta jääkäri Veikko Saarelainen asetti konekiväärinsä keskelle maantietä ja tuhosi venäläisten moottoroidun osaston – yhteensä 20 autoa miehistöineen – ja jatkoi taistelua haavoittumisestaan huolimatta.

Nämä heinäkuun 1941 päivät olivat ansioita, joilla kyseiset miehet nimitettiin myöhemmin sodan aikana Mannerheim-ristin ritareiksi.

Kuva: SA-Kuva. Suomalaiset valtaavat Suurmäen kylän. Kuvattu 22.7.1941.

Osoite

RatamestarinKatu 9 C/Kellosilta 4 C
Helsinki
00520

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Mannerheim-ristin ritarit :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Organisaatio

Lähetä viesti Mannerheim-ristin ritarit :lle:

Oikopolut

Jaa

Kategoria