Mannerheim-ristin ritarit, RatamestarinKatu 9 C/Kellosilta 4 C, Helsinki (2026)

31/05/2026

Konepistoolimies ryntäämässä vihollisen pesäkkeeseen, pommikoneen tähystäjä pommittamassa junarataa tai kenraali johtamassa armeijakuntaansa raskaassa taistelussa. Mannerheim-ristin ritarien aselajien ja tehtävien kirjo kuvasti suomalaisen sotilaan monipuolisuutta ja venymiskykyä.

Vaikka risti myönnettiin sotilasarvosta riippumatta, tilastot paljastavat mielenkiintoisia yksityiskohtia siitä, miten kunnianosoitukset jakautuivat.

Maavoimien ritareita nimitettiin eniten: heitä on 165. Tämän joukon sisällä jalkaväki muodosti ehdottoman enemmistön 159 ritarillaan. Erityisen merkittävässä roolissa olivat jalkaväen erikoismiehet: esimerkiksi panssarintorjunnassa kunnostautui 18 ritaria.

Panssarijoukoista nimitettiin viisi ritaria. Pioneeriaselajista ritariksi nousi vain kaksi sotilasta.

Ilmavoimat saavutti suhteellisesti suuren ritarimäärän, yhteensä 19 nimitystä.. Lentävät ritarit saavuttivat talvi- ja jatkosodassa yhteensä peräti 470 ilmavoittoa. Joukkoon mahtui legendoja kuten kaksinkertaiset ritarit Ilmari Juutilainen ja Hans Wind.

Merivoimien seitsemän ritarin joukosta viisi palveli laivastossa ja kaksi rannikkotykistössä.

Sotilasarvoittain tarkasteltuna ritarinimitys osui useimmiten luutnantille, joita nimitettiin 31. Upseerit muodostivat yhteensä noin puolet ritaristosta. Miehistötehtävissä palvelleita ritareita oli 22, joista seitsemän toimi pääasiallisesti konepistoolimiehinä.

Ritariston ikärakenne kertoo nuoruuden voimasta: peräti 72 prosenttia ritareista oli nimityshetkellä alle 30-vuotiaita. Nuorimpina nimitetyt Lauri Skyttä, Taavi Törmälehto ja Eero Seppänen olivat kaikki vain 19-vuotiaita.

Samaan aikaan ritaristoon kuului kokenutta johtoa, kuten vanhin ritari, 74-vuotiaana nimitetty sotamarsalkka Mannerheim.

➡️ Haluatko lukea lisää tarinoita Mannerheim-ristin ritareista? Paina sivun yläkulmasta (tai mahdollisesti tästä postauksesta) seuraa-nappia.

Kuva: SA-Kuva. Marsalkka Mannerheim jakamassa Mannerheim-ristejä Mikkelissä vuonna 1942. Kuvassa hän onnittelee Ilmavoimien ritaria Joppe Karhusta.

26/05/2026

Valter Sipiläinen taisteli Laatokan pohjoispuolella Viteleen ja Salmin alueella kesän 1944 torjuntataisteluissa.

Keskellä kovaa painetta osa miehistä oli menettämässä hermonsa. Sipiläinen piti asemat kasassa kylmäpäisyydellään ja rohkeudellaan.

"Jos ammun jonkun malliksi, niin sitten kai pysytte paikallanne", hänen kerrotaan sanoneen rauhallisesti.

Myöhemmin hän osallistui lähitaisteluihin, joissa tuhosi konepistoolillaan suuren määrän vihollisia.

Valter Sipiläinen nimitettiin joulukuussa 1944 Mannerheim-ristin ritariksi numero 178.

24/05/2026

20-vuotias Tuomas Gerdt ilmoittautui vapaaehtoisena vastaiskuosastoon, kun vihollinen oli saanut haltuunsa Kannaksella sijaitsevan ”Sevastopol”-tukikohdan heinäkuussa 1942. Ensimmäisenä miehenä hän syöksyi eteenpäin tuhoten konepistoolillaan ja käsikranaateillaan kymmeniä vihollisia ja raivaten tietä muulle joukkueelle.

Vihollisen erittäin ankarasta tykistötulesta ja konetuliaseiden ammunnasta välittämättä hän kantoi kuolettavasti haavoittuneen komppanianpäällikkönsä, kapteeni Caj Tofferin, suojaan ja jatkoi sen jälkeen taistelua rohkeasti aina omaan haavoittumiseensa saakka. Gerdtin esimerkillinen toiminta vaikutti ratkaisevasti vastaiskun onnistumiseen ja koko joukkueen hyökkäyshenkeen.

Gerdt oli osoittanut poikkeuksellista urhoollisuutta ja neuvokkuutta jo sodan alkuvaiheessa taistelulähettitehtävissä, joissa hän joutui pitämään yhteyttä eri komentoportaiden välillä erittäin vaikeissa olosuhteissa.

Mensuvaaran taisteluissa elokuussa 1941 hän haki itsenäisesti tykistön apua vihollisen yllätettyä hänen komppaniansa. Tehtävän suorittaakseen hän ylitti maastonkohdan, jota vihollinen tulitti samanaikaisesti kymmenellä konekiväärillä ja yli kymmenellä pikakiväärillä raskaiden kranaatinheittimien keskittäessä samaan paikkaan yhtäjaksoista tulta. Tällä teollaan alikersantti Gerdt pelasti komppaniansa suurilta tappioilta.

Jalkaväkirykmentti 7:n 12. komppaniassa taistelulähettialiupseerina palvellut alikersantti Kaiho Tuomas Albin Gerdt nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 95 syyskuun 8. päivänä 1942.

Tuomas Gerdt oli syntynyt Heinävedellä toukokuussa 1922 konstaapeli Albin Gerdtin ja Olga Maria Lybeckin perheeseen. Hän kävi kauppakoulun Mikkelissä ennen sotaa ja kuului Rantasalmen suojeluskuntaan.

Gerdt haavoittui sodan aikana kaikkiaan kolme kertaa: Pääsiäisvaarassa 1941, Lampijärvellä 1942 sekä Siiranmäen suurtaistelussa kesäkuussa 1944.

Sodan jälkeen Gerdt loi pitkän työuran metsäteollisuuden palveluksessa.

Tuomas Gerdt oli viimeinen elossa ollut Mannerheim-ristin ritari. Hän kuoli 98-vuotiaana Helsingissä 1. marraskuuta 2020, ja hänet on haudattu Lappeenrantaan Lepolan hautausmaalle.

➡️ Haluatko lukea lisää tarinoita Mannerheim-ristin ritareista? Paina sivun yläkulmasta (tai mahdollisesti tästä postauksesta) seuraa-nappia.

Kuva: Sotamuseo

19/05/2026

21-vuotias Veikko Vehviläinen liikkui kuin pyörremyrsky keskellä vihollisen vahvaa tukikohtaa Alalammella heinäkuussa 1941. Suomalaiset olivat kohdanneet Laatokan pohjoispuolella erittäin lujasti varustetun pesäkkeen, joka koostui konekivääripesäkkeestä, asuinrakennuksesta, kahdesta ulkorakennuksesta sekä miehitetystä kellarista.

Tukikohtaa puolusti arviolta 30–40 venäläissotilasta yhdellä konekiväärillä ja kahdella pikakiväärillä.

Alikersantti Vehviläinen ryntäsi täysin oma-aloitteisesti ja yksin kohti rakennuksia. Heittämällä useita käsikranaatteja ja kasapanoksia sekä käyttämällä taitavasti konepistooliaan hän pakotti viholliset pysymään sisällä, vaikka nämä yrittivät rynnätä ulos ovista ja ikkunoista.

Taistelun tuoksinassa hän tunkeutui sisälle rakennuksiin, otti vihollisen käyttökuntoisia automaattiaseita ja antoi ne heti miestensä käyttöön. Toiset ryhmän miehet keskittyivät pääasiassa kantamaan Vehviläiselle lisää räjähteitä ja patruunoita, kun hän itse tuhosi tukikohdan ja sen puolustajat.

Vehviläinen osoitti poikkeuksellista kylmäverisyyttä myös myöhemmissä taisteluissa. Elokuun 2. päivänä Leppäselän kansakoulun valtauksessa hän joutui yllättäen vain kahdeksan metrin päästä avattuun pikakiväärituleen. Vehviläinen ei hakenut suojaa, vaan juoksi suoraan vihollisen korsun katolle ja tuhosi sisällä olleet vastustajat konepistoolillaan.

Viikkoa myöhemmin Latvasyrjässä hän käveli kymmenen metrin etäisyydelle vihollisen korsuista ja ilmoitti niiden tarkat sijainnit komppanianpäällikölleen, mikä mahdollisti tukikohtien nopean valtaamisen.

Jalkaväkirykmentti 9:n 4. komppaniassa ryhmänjohtajana palvellut alikersantti Veikko Kalevi Vehviläinen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 15 syyskuun 26. päivänä 1941. Nimitysperusteissa häntä luonnehdittiin erittäin rohkeaksi alijohtajaksi sekä ilmiömäisen taitavaksi ja nopeaksi eri taisteluvälineiden käyttäjäksi.

Veikko Vehviläinen oli syntynyt huhtikuussa 1920 Suonenjoella. Hän oli palvellut jo talvisodassa kiväärimiehenä Ilomantsin Kallioniemessä.

Sodan jälkeen Vehviläinen palasi kotiseudulleen ja toimi maanviljelijänä omalla maatilallaan Suonenjoella vuoteen 1962 saakka. Hän oli aktiivinen reserviläinen ja hänet ylennettiin reservin luutnantiksi vuonna 1962.

Veikko Vehviläinen kuoli 77-vuotiaana Suonenjoella helmikuussa 1998, ja hänet on haudattu Suonenjoen Vanhalle hautausmaalle.

➡️ Haluatko lukea lisää tarinoita Mannerheim-ristin ritareista? Paina sivun yläkulmasta (tai mahdollisesti tästä postauksesta) seuraa-nappia.

Kuva: Sotamuseo

18/05/2026

Lokakuussa 1943 Viljo Suokas johti kaukopartiota syvällä vihollisen selustassa Itä-Karjalassa. Onnistuneen iskun jälkeen hän haavoittui vakavasti vihollisen tulessa.

Toiset kaukopartiomiehet kantoivat Suokasta kilometrien matkan, m***a hän kuoli. Lopulta toverit joutuivat kätkemään hänen ruumiinsa vihollisalueelle.

Viljo Suokas oli yksi tunnetuimmista suomalaisista kaukopartiomiehistä ja Mannerheim-ristin ritari numero 44.

17/05/2026

Tänään vietetään kaatuneitten muistopäivää. Jaa sinäkin tämän päivän muisto heidän kunniakseen, jotka omalla hengellään puolustivat Suomea 🇫🇮🇫🇮🇫🇮

Sota-aikana taistelutehtävissä kaatui, katosi tai haavoihinsa kuoli 28 Mannerheim-ristin ritaria. He olivat:

Ahti Heino
Teppo Hirvi-Kunnas
Arvid Janhunen
Paavo Kahla
Esko Kausti
Osmo Kivilinna
Paavo Korpi
Birger Kvikant
Kaarlo Laitinen
Eero Leppänen
Eino Mallila
Soini Mikkonen
Lauri Nissinen
Asser Puolamäki
Olli Remes
Aaro Seppänen
Kullervo Sippola
Valde Sorsa
Viljo Suokas
Yrjö Tamminen
Caj Toffer
Kauko Tuomala
Kauno Turkka
Pentti Valkonen
Matti Varstala
Einar Vihma
Rolf Winqvist
Ville Väisänen

Lisäksi sodan aikana kuoli muista syistä 10 ritaria. He olivat:

Simo Brofeldt
Toivo Häkkinen
Kaarle Kari
Niilo Korhonen
Valdemar Kosonen
Toivo Manninen
Auvo Maunula
Tauno Savolainen
Verner Viikla
Bertel Winell

Kuvat: SA-Kuva. Kuvassa sankarihautoja Ihantalassa kuvattuna syyskuussa 1944.

12/05/2026

Kaarlo Lehtonen johti Villavaaran taistelussa vastaiskua tilanteessa, jossa suuri vihollisosasto oli murtautunut suomalaisten asemiin.

Lehtonen kokosi joukkueensa rippeet ja teki vastahyökkäyksen. Se oli kovaa lähitaistelua. Hän haavoittui vakavasti kesken taistelun, m***a jatkoi silti hyökkäyksen johtamista, kunnes vihollinen työnnettiin takaisin.

Kaarlo Lehtonen nimitettiin elokuussa 1942 Mannerheim-risti ritariksi numero 76.

11/05/2026

Venäläisten lähes rykmentin vahvuinen osasto vyöryi kohti Valkeasaaren rautatieasemaa syyskuussa 1941. Tykistökeskitys moukaroi suomalaisten asemia, ja panssarivaunujen tukema sisäänmurto näytti murtavan suomalaisten asemat.

Vänrikki Matti Varstala toimi etulinjan komppanianpäällikkönä. Hän järjesti puolustuksen uudelleen ja rohkaisi miehiään ankarassa painostuksessa
Varstala oli osoittanut kykynsä jo hyökkäysvaiheen aiemmissa taisteluissa. Johtamillaan kymmenillä partioretkillä hän oli hankkinut paljon tietoja vihollisesta.

Elokuun lopulla Inon tiellä Karjalankannaksella hän pysäytti tarkalla konepistoolitulella vihollisen läpimurtoa yrittävän autokolonnan ja tuhosi henkilökohtaisesti kymmeniä vihollisia.

Valkeasaaren tärkeän rautatieaseman hän oli vallannut joukkueineen ensimmäisen kerran jo 10. syyskuuta 1941 ilman omia tappioita, ja kolme päivää myöhemmin hän johti yli 600-miehisen vihollisosaston karkoittanutta takaisinvaltausta.

Jalkaväkirykmentti 47:n III pataljoonassa jääkärijoukkueen johtajana palvellut vänrikki Matti Varstala nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 26 lokakuussa 1941,

Ritarin sotatie päättyi traagisesti kesän 1944 suurtaisteluissa Karjalankannaksella. Luutnantiksi ylennetty Varstala haavoittui kuolettavasti konepistoolitulessa Talin taisteluissa Konkkalassa 25. kesäkuuta 1944. Häntä ei kyetty heti evakuoimaan taistelun aikana, ja hän menehtyi sankarikuoleman vain 24-vuotiaana.

Matti Varstala on haudattu Vaasan evankelis-luterilaisen seurakunnan sankarihautaan
➡️ Haluatko lukea lisää tarinoita Mannerheim-ristin ritareista? Paina sivun yläkulmasta (tai mahdollisesti tästä postauksesta) seuraa-nappia.
Kuva: Sotamuseo

10/05/2026

Hyvää äitienpäivää! ❤🇫🇮
Ylipäällikkö Mannerheim osoitti jämäkän ja samalla koskettavan päiväkäskyn 10.5.1942 kaikille Suomen äideille seuraavin sanoin:

”Suomen äideille!

Viettäessämme tänä vuonna toukokuun toista sunnuntaita Suomen äideille omistettuna merkkipäivänä isänmaamme puolustajat hiljenevät sodan kentillä hartain mielin ja syvä rakkaus rinnassaan muistamaan Teitä, äidit.

Te olette paljon antaneet tälle maalle. Te olette kehdosta alkaen kasvattaneet sen polven, jonka ansiosta maa on vapaa. Parhaillaan käytävän vapaustaistelumme aikana – miestenne taistellessa rintamalla – Te kasvatatte kodeissa isänmaalle uutta polvea, jonka sallittakoon viljellä ja rakentaa tätä maata rauhallisemmissa oloissa kuin mitä nykyinen polvi on saanut tehdä.

Töin ja rukouksin Te olette näinä taistelun vuosina tukeneet puolustusvartiossa seisovia poikianne ja tyttäriänne. Näistä rakkaistanne Teidän on ollut luovuttava maan hyväksi kansamme koettelemuksen ajaksi. Teidän siunauksenne on seurannut lapsianne taistelukentille ja antanut heille sankariuden voimaa isänmaan pelastamiseksi ja kestävän rauhan turvaamiseksi.

Tahdon tänä päivänä erikseen lausua tervehdykseni ja syvän osanottoni niille Suomen äideille, joiden rakkaimmat sankareina ovat uhranneet henkensä isänmaan ja sen tulevaisuuden puolesta.”

SA-Kuvissa äitienpäiväjuhlan viettoa Kiviniemessä toukokuussa 1944 sekä valkovuokkojen poimintaa lomalaisen mukaan lähetettäväksi toukokuussa 1943 Terijoella.

05/05/2026

Pentti Iisalon toiminta Tiurin sillalla Räisälässä hakee vertaistaan.

Elokuussa 1941 Pentti Iisalo kohtasi Tiurin sillalla vetäytyvän viholliskolonnan. Hän käänsi vallatun pst-tykin kohti tietä ja alkoi ampua, vaikka ei ollut koskaan käyttänyt kyseistä asetta.

Kymmenien laukausten jälkeen tie oli tukossa tuhoutuneista ajoneuvoista ja vihollisen eteneminen pysähtyi ratkaisevalla hetkellä.

Pentti Iisalo nimitettiin lokakuussa 1941 Mannerheim-risti ritariksi numero 16.

Mannerheim-ristin ritarit

31/05/2026

26/05/2026

24/05/2026

19/05/2026

18/05/2026

17/05/2026

12/05/2026

11/05/2026

10/05/2026

05/05/2026

Osoite

Nettisivu

Hälytykset

Ota Yhteyttä Organisaatio

Oikopolut

Jaa

Kategoria