Äidinkielenä Monikielisyys

11/07/2023

Sivuiltamme löydät nyt tietoa aloitteesta myös suomalaisella viittomakielellä! Kiitos videosta Viittovat perheet ry ! ❤️

11/07/2023

Suomalainen viittomakieli on yksi vähemmistökielistämme, ja se on Suomessa Kuurojen Liiton mukaan noin 3 000 kuuron äidinkieli ja kaikkiaan sillä on noin 5 500 äidinkielistä käyttäjää. Suomenruotsalaisen viittomakielen kuuroja käyttäjiä on vain noin 100, siirryin ja Unescon kriteerien mukaan se onkin vakavasti uhanalainen.

Suomen viittomakielinen yhteisö sai alkunsa 1800-luvun puolivälissä, kun kuuro, 11 vuotta Ruotsissa koulua käynyt Carl Oscar Malm (1826–1863) palasi Suomeen ja perusti maamme ensimmäisen kuurojenkoulun. Malm toi Ruotsista mukanaan myös kielen, ruotsalaisen viittomakielen. Siitä ovat kehittyneet tänä päivänä Suomessa käytettävät suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.

Vaikka suomalaisella viittomakielellä ei olekaan kirjakieltä, voidaan sanoa, että sillä on yleiskielen muoto. Yleiskielisen muodon perusominaisuuksia ovat selkeä lauserakenne, viittomien huolellinen artikulaatio sekä murteellisten ja arkityylisten viittomien välttäminen. Suomalaisessa viittomakielessä yleiskieli ei ole kuitenkaan samalla tavoin säänneltyä ja vakiintunutta kuin vaikkapa suomen ja ruotsin kielissä, joilla on vankka kirjallinen kulttuuri ja joiden kirjakielen osaamiselle luodaan pohja koulussa.

Allekirjoittamalla aloitteemme tuet myös viittomakielen käyttäjien oikeuksia, koska lakimuutoksen avulla he voisivat merkitä äidinkielekseen sekä viittomakielen, että mahdollisia muita kieliä.

✍🏽 Enää tämä päivä aikaa allekirjoittaa! Tee se nyt‼️

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

Finnish Sign Language is one of our minority languages and, according to the Finnish Deaf Association, it is the mother tongue of around 3 000 deaf people in Finland, with a total of around 5 500 native speakers. Finnish-Swedish sign language has about 100 deaf users and is therefore seriously endangered according to UNESCO criteria.

The Finnish sign language community began in the mid-19th century when Carl Oscar Malm (1826-1863), a deaf man who had spent 11 years at school in Sweden, returned to Finland and founded the first school for the deaf in Finland. Malm also brought with him a language, Swedish sign language, from Sweden. From this language, the Finnish and Finnish-Swedish sign languages that are used in Finland today have evolved.

Although Finnish sign language does not have a written language, it can be said to be a form of universal language. The basic characteristics of the general language form are a clear sentence structure, careful articulation of signs and avoidance of dialectal and colloquial signs. In Finnish sign language, however, the general language is not as regulated and established as in, for example, Finnish and Swedish, which have a strong written culture and whose written language skills are developed at school.

By signing our initiative, you will also support the rights of sign language users, because change in the law would allow them to register sign language as their mother tongue, as well as any other mother tongues they may have.

✍🏼 Only this day left to to sign! Do it now‼️

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

11/07/2023

‼️ Viimeinen päivä allekirjoittaa aloite ja tehdä monikielisyys näkyväksi yhteiskunnassa.

✍🏼 Allekirjoita aloite nyt! https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

⭐️⭐️⭐️

‼️ The last day to sign the initiative and make multilingualism visible in society.

✍🏼 Sign the initiative now! https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

10/07/2023

‼️Enää 2 päivää allekirjoittaa aloite ja tehdä monikielisyys näkyväksi yhteiskunnassa.

✍🏼 Allekirjoita aloite nyt! https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

⭐️⭐️⭐️

‼️2 more days to sign the initiative and make multilingualism visible in society.

✍🏼 Sign the initiative now! https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

09/07/2023

Tiesitkö, että Suomessa on uhanalaisia kieliä?

Karjalan kieli on suomen lähin sukukieli, jota ei pidä sekoittaa suomen kielen niin sanottuihin karjalaismurteisiin (etenkin kaakkoismurteisiin). Karjalan kielestä on myös käytetty muun muassa nimityksiä itäkarjalaismurteet ja karjala-aunus. Kartoista ensimmäinen osoittaa alueet, joilla puhutaan karjalan kieltä ja toinen myös alueet, joilla puhutaan suomen kielen karjalaismurteita.

Karjalan kieltä puhutaan Suomessa ja Venäjällä, m***a se on molemmissa maissa uhanalainen. Suurin osa karjalan puhujista elää Venäjällä, Karjalan tasavallassa ja Tverin alueella. Suomessa on noin 11 000 karjalaa hyvin taitavaa, päivittäin sitä puhuu noin 5 000 henkeä, ja kieliyhteisön jäseniä on noin 30 000.

Kielenelvytystyön ansiosta karjalan asema on viime aikoina vahvistunut. Suomessa puhuttava karjala, suomenkarjala, on otettu mukaan Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevaan peruskirjaan vuonna 2009.

Kielipoliittisessa ohjelmassa karjalan osalta toimenpiteiksi on kirjattu valtioneuvostotasoisen karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän perustaminen sekä karjalan kielen elvytyssuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen.

Allekirjoittamalla aloitteen tuet karjalan kielen säilyvyyttä Suomessa! ❤️

✍🏽 Vain pari päivä aikaa allekirjoittaa! Tee se tänään‼️
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

Kuvat: ValtteriLahti12 & Kotimaisten kielten keskus

⭐️

Did you know that there are endangered languages in Finland?

Karelian is the closest related language to Finnish and should not be confused with the so-called Karelian dialects of Finnish (especially the south-eastern dialects). The Karelian language has also been referred to as East Karelian dialects and Karelian-Aunus, among others. The first map shows the areas where Karelian is spoken and the second map also shows the areas where Karelian dialects of Finnish are spoken.

Karelian is spoken in Finland and Russia but is endangered in both countries. Most Karelian speakers live in Russia, in the Republic of Karelia and the Tver region. In Finland, there are about 11 000 speakers of Karelian who speak it well, about 5 000 people speak it every day, and there are about 30 000 members of the language community.

Thanks to the efforts made in the field of language learning, the status of Karelian has recently been strengthened. The Karelian language spoken in Finland, Finnish Karelian, was included in the Council of Europe's Charter for Regional or Minority Languages in 2009.

The language policy programme includes the establishment of a working group of Karelian language experts at the level of the Council of State and the preparation of a Karelian language revitalisation plan and programme of measures.

By signing the initiative you support the survival of the Karelian language in Finland!

✍🏼 Only a couple days left to sign! Do it today‼️https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

Pictures: ValtteriLahti12 & Kotimaisten kielten keskus

08/07/2023

English below 👇🏽

Rasmus ry on yksi tukijaorganisaatioistamme.

Rasmus – Rasismin ja muukalaispelon vastainen yhdistys ry tukee anti-rasismityötä ja koulutusta Suomessa ja kansainvälisesti. Yhdistys toimii kattojärjestönä monille pienemmille organisaatioille, seuroille ja yksityisille toimijoille.

Kiitos tuestanne! 🥰

✍🏽 Enää muutama päivä aikaa, allekirjoita aloite nyt! ➡️ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

⭐️

Rasmus ry is one of our supporter organisations.

Rasmus is Finland’s national network against racism and xenophobia. They promote inclusivity, diversity and peaceful coexistence of communities. The Ngo works as an umbrella organization for smaller groups, clubs and individuals that work in Anti-Racism field.

Thank you for your support! 🥰

✍🏼 Only a few days left, sign the initiative now! ➡️ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

07/07/2023

Tiesitkö, että Suomessa on uhanalaisia kieliä?

Romaniväestön lukumäärä Suomessa arvioidaan olevan 10 000-12 000, joista kolmasosa puhuu romanikieltä. Romanikieli toimii lähinnä perheen sisäisenä kielenä. Vaikka romaniväestön ensisijainen kieli nykyisin olisikin suomi tai ruotsi, on romanikielellä tärkeä asema romaniväestön kulttuurissa.

Suomen romanikieli on vakavasti uhanalainen kieli. Suomessa puhutaan romanikielen pohjoista murretta, kaaloa. Romanikieltä puhuvien lukumäärän on arvioitu vähentyneen 50 vuoden aikana lähes 40 prosentilla.

Romanikulttuurin, -identiteetin ja -kielen säilymistä on valtiovallan sekä kirkonkin taholta yritetty rajoittaa ja suorastaan hävittää vuosisatojen aikana. Tavoitteena on ollut romanien assimiloiminen pääväestöön.

Romanikysymys on paitsi kielen myös kulttuurin kysymys. Romanikielellä on suuri merkitys myös romani-identiteetin vahvistajana. Romanikieli on osa romanikulttuuria, tunnekieli, johon romanit samastuvat ja johon heillä on voimakas side. Romanilapsilla tulee olla oikeus omaan kieleen, jonka kautta he voivat vahvistaa myös omaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiään.

Allekirjoittamalla aloitteen tuet romanikielen säilyvyyttä!

✍🏽 Vain muutama päivä aikaa allekirjoittaa! Tee se tänään‼️ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

⭐️

Did you know there's endangered languages in Finland?

The number of Roma people in Finland is estimated to be around 10,000–12,000, of whom one in three speak the Romani language. The Romani language is mainly a language used at homes among family members. Although the primary language of the Roma population today is Finnish or Swedish, the Romani language has an important role in the Roma culture.

The Finnish Romani language is a seriously endangered language. The Roma in Finland speak a northern dialect of Romani, kàlo. The number of those speaking the Romani language is estimated to have fallen by almost 40% during the past fifty years.

Over the centuries, the state and the church have tried to restrict and even eradicate the preservation of Roma culture, identity and language. The aim has been to assimilate the Roma into the mainstream population.

The Roma question is not only a question of language, but also of culture. The Romani language also plays an important role in strengthening the Roma identity. The Romani language is part of Romani culture, an emotional language with which the Roma identify and to which they have a strong bond. Roma children must have the right to their own language, through which they can also strengthen their own linguistic and cultural identity.

By signing you'll help preserve the Romani language!

✍🏼 Only a few days left to sign! Do it today‼️ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

Picture credit: Arnold Platon

06/07/2023

‼️Enää 5 päivää allekirjoittaa aloite ja tehdä monikielisyys näkyväksi yhteiskunnassa.

✍🏼 Allekirjoita aloite nyt! https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

⭐️⭐️⭐️

‼️Only 5 more days to sign the initiative and make multilingualism visible in society.

✍🏼 Sign the initiative now! https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

05/07/2023

English below 👇🏾

🆘 Tiesitkö, että Suomessa on uhanalaisia kieliä?

Saamelaiset ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaiskäräjien tietojen mukaan heitä asuu Suomessa n. 10 500. Saamenkielisten määrä arviointi taas on hankalaa, koska moni ei ole merkinnyt saamen kieltä äidinkielekseen väestötietojärjestelmään.

Suomessa puhutaan pääasiassa kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaame on näistä kielistä eniten puhuttu. Suomessa pohjoissaamea puhuu noin 2 000 ihmistä. Se on uhanalainen kieli. Kaksi muuta ovat äärimmäisen uhanalaisia: inarinsaame ja kolttasaame. Suomessa molemmilla kielillä on vain noin 300 puhujaa.

Perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Heidän kotiseutualueensa kunnat ovat velvollisia antamaan saamen kieltä osaaville oppilaille opetusta pääosin saamen kielellä. Kaikkia kolmea saamen kieltä käytetään opetuskielinä, joista eniten pohjoissaamea. Sitä käytetään perusopetuksen opetuskielenä kaikissa neljässä kotiseutualueen kunnassa. Kotiseutualueen ulkopuolella ei ole saamenkielistä opetusta, pelkästään kielen opetusta.

Yli puolet Suomen saamelaisväestöstä asuu nykyisin saamelaisalueen ulkopuolella. Alle 10-vuotiaista saamelaislapsista yli 70 % asuu muualla kuin kotiseutualueella.

Valtakielten puristuksessa moni saamelainen on menettänyt äidinkielensä. Suomessa enää vain noin puolet saamelaisista puhuu äidinkielenään saamea. Saamen kielten elvytys ja tuki onkin tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä Pohjoismaissa.

Allekirjoittamalla aloitteemme olet mukana edistämässä saamelaisten oikeuksia. ❤️

✍🏽 Enää viikko aikaa, allekirjoita aloite nyt! ➡️ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

⭐️

🆘 Did you know there are endangered languages in Finland?

The Sámi are the only indigenous people in Finland. According to the Sámi Parliament, there are about 10 500 of them living in Finland. Estimating the number of Sámi speakers is difficult because many have not registered their mother tongue in the population information system.

In Finland, there are speakers of three Sámi languages: North Sámi, Inari Sámi and Skolt Sámi. North Sámi is the most widely spoken of these languages. In Finland, North Sámi is spoken by approximately 2 000 people. It’s an endangered language. The other two are extremely endangered: Inari Sámi and Skolt Sámi. In Finland, both languages have approximately 300 speakers.

According to the Constitution, the Sámi, as an indigenous people, have the right to maintain and develop their own language and culture. The municipalities in the Sámi Homeland are obliged to provide education in the Sámi language for pupils who can speak Sámi. All three Sámi languages are used as languages of instruction, with North Sámi being the main language of instruction in primary education in all four municipalities in Sámi Homeland. There is no Sámi language teaching outside the home region, only language teaching.

More than half of Finland's Sámi population now live outside the Sámi Homeland. More than 70% of Sámi children under the age of 10 live outside of the home region.

Under the pressure of the dominant languages, many Sámi have lost their mother tongue. In Finland, only about half of the Sámi speak Sámi as their mother tongue. Revitalising and supporting the Sámi languages is therefore one of the most important tasks facing the Nordic countries today.

By signing our initiative, you are helping to promote the rights of the Sámi people. ❤️

Only one week left, sign the initiative now! ➡️ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

03/07/2023

English below 👇🏽

Suomen Syrjinnänvastainen Foorumi ry on yksi tukijaorganisaatioistamme.

SSF on alkuvuodesta 2022 perustettu rekisteröity yhdistys, missä toimii lakisääteinen hallitus sekä työ- ja asiantuntijaryhmät. Heidän tavoitteenaan on tuoda yhteiskunnallisia epäkohtia näkyviksi, vaikuttaa sekä puuttua niihin. Aiheita, joita he tuovat esille, ovat mm. kiusaaminen, syrjintä, seksismi, rasismi, nuorten mielenterveys ja siihen vaikuttavat yhteiskunnalliset ilmiöt.

Kiitos tuestanne! 🥰

✍🏽 Tarvitsemme paljon lisää allekirjoituksia! ➡️ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

⭐️

Finnish Anti-discrimination Forum is one of our supporter organisations.

They are a registered association established at the beginning of 2022, with a statutory board and different expert, and project teams. Their goal is to make social injustice visible, and to influence and intervene in them. The topics we bring up are e.g. bullying, discrimination, sexism, racism, youth's mental health and the social phenomenas affecting all of the above.

Thank you for your support! 🥰

✍🏼 We need a lot more signatures! ➡️ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

02/07/2023

English below 👇🏽

Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry yksi tukijaorganisaatioistamme.

Espoon Monikulttuuriset lapset ja nuoret ry, Espoon Mokulat, on vuonna 2009 perustettu aktiivinen espoolainen järjestö, joka keskittyy toiminnassaan edistämään monikulttuuristen lasten ja nuorten ja heidän perheidensä kokonaisvaltaista hyvinvointia. He tekevät yhteistyötä alueellisesti monien muiden toimijoiden kanssa. Heidän toimintaansa kuuluvat myös erilaiset hankkeet.

Kiitos tuestanne! 🥰

✍🏽 Tarvitsemme paljon lisää allekirjoituksia! ➡️ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

⭐️

Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry, Espoon Mokulat, is one of our supporter organisations.

Espoo Multicultural Children and Youth Association, Espoon Mokulat, is an active Espoo-based organisation founded in 2009 that focuses on promoting the well-being of multicultural children and young people and their families. They cooperate regionally with many other actors. Their activities also include various projects.

Thank you for your support! 🥰

✍🏼 We need a lot more signatures! ➡️ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710

02/07/2023

IWWOF - International working women of Finland on tehnyt meille blogipostauksen (englanniksi), jossa otetaan kantaa aloitteemme tärkeyteen. Käy lukemassa! 😊

IWWOF and their Director of Operations Lucia Vuillermin has written a blog post for us, where she talks about the importance of our initiative. Go check it out! 😊

"Finland has already a linguistic diversity, with people from various cultural backgrounds calling it home. However, the current system officially restricts individuals from registering only one mother tongue. This limitation prevents the development of comprehensive multilingual services in crucial sectors such as healthcare, social services, and education. It is time to advocate for change and support the Familia Ry petition, which aims to allow the registration of multiple mother tongues. In this blog post, we will explore why signing this petition is vital for promoting equality, inclusivity, and a better understanding of linguistic identities."

Finland has already a linguistic diversity, with people from various cultural backgrounds calling it home. However, the current system officially restricts individuals from registering only one mother tongue. This limitation prevents the development of comprehensive multilingual services in crucial....