Vapautuvien asuminen

17/10/2026

Täällä ollaan Asunnottomien yön päätapahtumassa, tervetuloa!

Lisää kuvia ja videoita tulossa tarinoihin. ☝️

16/10/2026

”Ettei laitettais epäonnistumaan” – miten nuori onnistuu itsenäistymisessä?

Nuoren siirtyminen lastensuojelusta jälkihuoltoon, itsenäiseen asumiseen tai rikosseuraamusten kautta takaisin yhteiskuntaan on iso elämänvaihe. Jos tuki katkeaa tai sopivaa apua ei ole saatavilla oikeaan aikaan, seurauksena voi olla asunnottomuutta, häätöjä ja uusia vaikeuksia.

RETSin ja Valtion lastensuojelulaitoksen yhteistyössä järjestämässä Vapautuvien asumisen yhteistyöpäivässä pohdittiin, miten nuoria voitaisiin tukea näissä siirtymissä nykyistä paremmin.

Päivä kokosi yhteen ammattilaisia ja kokemusosaajia lastensuojelun, asumisen tuen ja rikosseuraamustyön parista.

Keskusteluissa nousi esiin m***a tärkeää asiaa: asumisen valmistelu pitää aloittaa ajoissa, vastuiden on oltava selkeitä ja tuen täytyy jatkua myös palvelusta toiseen siirryttäessä. Nuoren tarpeet ja vahvuudet pitää ottaa huomioon, eikä ketään saa jättää yksin silloin, kun itsenäinen elämä on vasta alkamassa.

Päivän keskeinen viesti oli yksinkertainen m***a tärkeä: nuoret tarvitsevat aikaa, yhteistyötä ja pysyviä ihmissuhteita. Palveluita ja rakenteita voi olla olemassa, m***a ne eivät yksin riitä, jos kukaan ei kulje nuoren rinnalla.

Miten voimme rakentaa siirtymiä niin, että nuorella on todellinen mahdollisuus onnistua – eikä häntä aseteta tilanteeseen, jossa epäonnistuminen on liian todennäköistä?

12/10/2026

09/10/2026

Yhteistyöllä kohti yhdenvertaisempia palveluja ja uusia mahdollisuuksia 💙

Saimme tänään Retsiin vieraiksemme Helsingin kaupungin sosiaali- ja potilasasiavastaavat. Vierailun aikana esittelimme säätiömme toimintaa ja palveluita sekä keskustelimme rikostaustaisten ihmisten arjessa kohtaamista haasteista ja palvelujärjestelmän epäkohdista.

Keskustelussa nousivat esiin muun muassa palveluihin pääsy, asiakkaiden oikeuksien toteutuminen sekä tuen jatkuvuuden merkitys erilaisissa elämäntilanteissa. Samalla saimme kuulla sosiaali- ja potilasasiavastaavien tärkeästä työstä asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien edistämiseksi.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on neuvoa ihmisiä heidän oikeuksistaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. He tarjoavat puolueetonta ja luottamuksellista neuvontaa sekä voivat auttaa esimerkiksi silloin, kun ihminen on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun. Toiminta perustuu lakiin potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista (739/2023).

Rikostausta voi tuoda elämään monenlaisia haasteita, ja palvelujen yhteensovittaminen voi olla vaikeaa erityisesti elämän siirtymävaiheissa. Rikosseuraamuslaitos korostaa vapautumisen valmistelussa yhteistyötä muun muassa sosiaali-, terveys-, päihde-, asumis- ja työllisyyspalvelujen kanssa. Oikea-aikainen tuki ja toimiva yhteistyö voivat auttaa rakentamaan edellytyksiä rikoksettomalle elämälle.

Retsissä uskomme, että vaikuttavia ratkaisuja syntyy, kun eri toimijat jakavat osaamistaan, tunnistavat palvelujärjestelmän kehittämistarpeita ja tekevät yhteistyötä asiakkaiden parhaaksi. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi, saada tarvitsemaansa tukea ja rakentaa tulevaisuuttaan taustastaan riippumatta.

Lämmin kiitos Helsingin kaupungin sosiaali- ja potilasasiavastaaville vierailusta, avoimesta keskustelusta ja arvokkaasta yhteistyöstä!

Toivomme, että tapaaminen vahvistaa vuoropuhelua ja auttaa meitä kaikkia kehittämään palveluja entistä saavutettavammiksi ja yhdenvertaisemmiksi.



Helsingin kaupunki - Helsingfors stad - City of Helsinki
RETS - Rikoksettoman elämän tukisäätiö
RETS Vertaistuki Redis
RETS Nuorten toiminta ja Rets - ammatillinen tukihenkilötoiminta

08/10/2026

❗️ ASUNNOTTOMIEN YÖN TAPAHTUMAT YMPÄRI SUOMEN ❗️

Valtakunnallista Asunnottomien yötä vietetään lauantaina 17. lokakuuta 2026 YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Päätapahtuma toteutetaan Kansalaistorilla, jonka ohjelma löytyy postauksen kuvasta. Myös RETS - Rikoksettoman elämän tukisäätiö on mukana - tervetuloa teltalle !

Tapahtumia järjestetään kuitenkin muuallakin, noin 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

🏠🔥 ASUNNOTTOMIEN YÖ 2026 – TAPAHTUMIA YMPÄRI SUOMEN

Asunnottomien yötä vietetään jälleen lokakuussa. Tänä vuonna tapahtumia, kohtaamisia ja toimintaa järjestetään eri puolilla Suomea. Mukana on muun muassa ruokaa, vaatejakoa, musiikkia, keskusteluja, palveluohjausta, vertaistukea ja ennen kaikkea kohtaamisia. ❤️

📍 ESPOO
📅 16.10. klo 13–17, Entressen kirjasto
Asunnottomien yön etkot: tietoa, tavaraa, ruokaa, vaatejakoa, asuntoneuvontaa ja kohtaamisia.

📅 17.10. klo 17–22, Kaivo Espoo ry
Kahvia, teetä, ruokaa sekä vaatteita, kirjoja ja muita tuotteita.

📅 17.10. klo 16–19, Espoon Helluntaiseurakunta
Ruokaa, vaatteita, musiikkia ja yhdessäoloa.

📍 FORSSA
📅 17.10. klo 17–20, Forssan tori
Makkaranpaistoa, soppatykki, vaatejakoa ja musiikkia.

📍 HAMINA
📅 15.10. klo 18–20, Haminan tori
Asunnottomien yön etkot. Lämmintä juotavaa, makkaraa ja vaateapua.

📍 HÄMEENLINNA
📅 17.10. klo 16–20, Hämeenlinnan tori
Ruokaa, lahjoitustavaraa, musiikkia, puheenvuoroja, hyvinvointipalveluja ja useita asunnottomuustyön toimijoita.

📍 HYVINKÄÄ
📅 17.10. klo 17–20, Kirkonmäki
Ruokaa, kahvia, musiikkia, vaate- ja hygieniatarvikejakoa, hiustenleikkausta ja neuvontaa. Asunnottomien tulet sytytetään klo 18.

📍 IISALMI
📅 17.10. klo 15–20, Pohjoinen puistoraitti
Keittoa, kahvia, vertaistukea, keskusteluja, maalauspaja sekä lahjoitettuja vaatteita ja tuotteita.

📍 JOENSUU
📅 17.10. klo 12–14, Joensuun tori
Tietoa asunnottomuudesta, soppatykki, kahvia, musiikkia ja asunnottomuuskävely. Tilapäismajoituksessa avoimet ovet klo 14–16.

📍 JÄRVENPÄÄ
📅 17.10. klo 17–21, Järvenpään kirkko ja seurakuntatalo
Hävikkiruoka-kokkisota, musiikkia, vaatejakoa, saunamahdollisuus ja palveluohjausta.

📍 JYVÄSKYLÄ
📅 16.10. klo 12–15, kaupunginkirjaston Minnansali
Toimijamessut ja tietoa asunnottomuustyöstä.

📅 17.10. klo 16–20, Nuorten kohtaamispaikka Bostari
Asunnottomien yön tapahtuma, ruokaa, kahvia, kohtaamisia ja vertaistukea.

📍 KAJAANI
📅 17.10. klo 17–21
Tapahtumia Raatihuoneen torilla, Päiväkeskuksella ja Kajaanin kirkossa. Ruokaa, musiikkia, tietoa ja mahdollisuus yöpyä kirkossa.

📍 KOTKA
📅 17.10. klo 17–20, Karhulan tori
Ruokaa, kahvia, makkaraa, vaatteita, jalkineita ja hygieniatuotteita.

📍 KUOPIO
📅 17.10. klo 14–17, Kuopion satamatori
Musiikkia, tanssia, puheenvuoroja, soppatykki, makkaraa, hiustenleikkausta ja lahjoitustavaraa.

📍 LAHTI
📅 17.10. klo 17–20, Lahden kauppatori
Musiikkia, ruokaa, kahvia, makkaraa ja yhdessäoloa. Asunnottomien tulet syttyvät klo 18.30.

📍 LAPPEENRANTA
📅 16.10. klo 16–22, Päiväkeskus Tikankulma
Asunnottomuuteen ja asumisen haasteisiin liittyvää keskustelua, makkaraa ja kahvia.

📍 LOIMAA
📅 17.10. klo 16–18, Loimaan tori
Hygieniatarvikkeita, hävikkiruokaa, vaatteita ja keittoa.

📍 MIKKELI
📅 16.10. klo 14–15.30, Kirkkopuisto
Puheenvuoroja, livemusiikkia ja makkaraa. Illalla ohjelma jatkuu ortodoksisella kirkolla.

📍 MUHOS
📅 17.10. klo 16–19
Ruokaa, lämmintä vaatetta, hygieniatuotteita, kirjastoauto ja mahdollisuus kohtaamiseen sekä keskusteluun.

📍 NURMIJÄRVI
📅 17.10. klo 12–19, Rajamäki
Vaate- ja hygieniatarvikejakelua, lämmintä ruokaa, musiikkia, neuvontaa, karaokea ja paljon muuta.

📍 OULU
📅 17.10. klo 14–18, Rotuaari
Puheenvuoroja, musiikkia, toimijoiden pisteitä, lämmintä vaatetta, ruokaa ja juomaa.

📅 17.–18.10., Tuiran kirkko
Yhteinen ateria, vaatetori, parturi, yhteisötaidetta, keskusteluapua ja sauna. Tapahtuma jatkuu yön yli.

📍 PIRKKALA
📅 17.10. klo 13–16, Suupantori
Musiikkia, stand upia, akrobatiaa, ruokaa, kahvia, vaate- ja kenkäjakoa sekä palveluohjausta.

📍 PORI
📅 16.10. klo 12–14, Porin Puuvilla
Paneelikeskustelu miesten asunnottomuudesta, musiikkia ja toimijoiden esittelyjä.

📅 17.10. klo 19, Muistokatu 18
”Tarinoita leiritulilta” – lämminhenkinen ja kaikille avoin iltatapahtuma.

📍 RAAHE
📅 13.10. klo 17–22, Kohtaamispaikka Majakka
Asunnottomien yön etkot: lämmintä keittoa, talvivaatteita, villasukkia, kohtaamisia ja palveluohjausta.

📍 RAASEPORI
📅 16.–17.10. useita tapahtumapaikkoja Tammisaaressa ja Karjaalla
Ruokaa, kahvia, musiikkia, keskusteluja, avoimia ovia, vaatetta ja Asunnottomien yön tuli.

📍 RAUMA
📅 17.10. klo 18–21, Toivontalo
Puheita, paneelikeskustelu, musiikkia, vaatejakoa, ruokaa ja toimijoiden esittelypisteitä.

📍 SALO
📅 17.10. klo 17–21, Vaihtoehto 90 ry
Puheita, musiikkia, ruokaa, vaatejakoa ja terveysmittauksia. Asunnottomien yön tulet klo 19.

📍 SAVONLINNA
📅 16.10. klo 14–17.30
Kahvia, makkaraa, keskustelua, avoimet ovet, keittoa ja lämpimiä vaatteita.

📍 SEINÄJOKI
📅 20.10. klo 13–15, Toimintojentalo
Ilmainen ruokailu, toimijoiden kohtaamista, neuvontaa ja vaatelahjoituksia.

📍 SIILINJÄRVI
📅 16.10. klo 17–19, Yaran juttutupa
Yhdessäoloa, iltapalaa, villasukkia ja hygieniatuotteita. Asunnottomien yön tulet sytytetään torilla.

📍 TAMPERE
📅 17.10. klo 14–21, Kumppanuustalo Artteli
Lahjoitusten jakoa, paneelikeskustelu, ohjausta ja neuvontaa, ruokaa, juomaa ja live-musiikkia.

📍 TURKU
📅 17.10. klo 18–21, Turun tuomiokirkkotori
Musiikkia, ruokaa sekä vaate- ja hygieniatarvikejakoa.

📍 TUUSULA
📅 17.10. klo 15–21, Jokela
Keskustelua miesten asunnottomuudesta, elokuvia ja lahjoitusten jakoa.

📍 VALKEAKOSKI
📅 17.10. klo 16–19, Walpuri
Ruokaa ja talveen sopivia lahjoitusvaatteita.

📍 VAASA
📅 17.10. klo 13–16, Korsholmanpuistikko
Musiikkia, paneelikeskustelu, tietoa Vaasan asuntotilanteesta, vaatteita, ruokaa ja ohjausta.

📍 VANTAA
📅 17.10. klo 16–20, Tikkurilan uusi tori ja Tikkurilan kirkko
Ruokaa, vaate- ja hygieniatarvikejakoa, hiustenleikkausta, palveluohjausta, musiikkia ja paneelikeskustelu.

📍 VIHTI
📅 17.10. klo 14–16, Nummela
Musiikkia, makkaraa, kahvia, pullaa, talvivaatteita, hygieniatarvikkeita ja muuta arjen apua.

❤️ Asunnottomien yö on enemmän kuin yksi ilta. Se on kohtaamisia, tietoa, tukea ja yhteistä tekemistä – ja ennen kaikkea muistutus siitä, että jokaisella on oikeus kotiin.

📣 Jaa julkaisu ja vinkkaa tapahtumasta myös kaverille, joka voisi hyötyä tiedosta!

Asunnottomien yö Facebookissa: https://www.facebook.com/asunnottomienyo
Käytä hastagia



********************

05/10/2026

Tänään jalkauduin Vepan jälkeen asiakkaiden mukana Tukikohtaan, jossa tapasin mm. Annen, jonka kanssa olemme tunteneet jo yli 20 vuotta. Siihen aikaan Tukikohta oli nimeltään vielä Omaiset Huumetyön Tukena (OHT) ja vedin siellä muutamia vuosia vanhempien ryhmää oman päätyöni ohella.

Noista ajoista Tukikohdan työmuodot ovat kehittyneet ja laajentuneet. Nykyään Tukikohta ry tarjoaa monipuolisesti tukea päihteitä käyttäville ihmisille, heidän läheisilleen sekä päihteitä käyttävien ihmisten kanssa työskenteleville ammattilaisille.

Tukikohdassa voi saada apua esimerkiksi päihteiden käyttöön, asumiseen, arjenhallintaan ja elämäntilanteen muutoksiin liittyvissä asioissa. Toimintaan kuuluu muun muassa matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa sekä vertaistukea ja ryhmätoimintaa. Tärkeää on, että apua voi hakea myös silloin, kun oma tilanne on vielä epäselvä eikä tiedä, millaista tukea oikeastaan tarvitsee.

Tukikohdan toiminnassa näkyy yhä vahvasti ajatus siitä, että ihminen kohdataan siellä missä hän on, ilman turhaa byrokratiaa tai vaatimusta siitä, että elämä pitäisi ensin saada kuntoon. Työtä tehdään yhdessä asiakkaan kanssa ja hänen omista lähtökohdistaan.

Oli kiinnostavaa nähdä, miten Tukikohta on vuosien aikana muuttunut, m***a samalla moni asia on säilynyt ennallaan: kohtaaminen, luottamus ja rinnalla kulkeminen ovat edelleen työn ytimessä.

Tukikohta ry
RETS - Rikoksettoman elämän tukisäätiö

30/09/2026

🫶 Kun pelkkä asunto ei riitä – asumisen tuki on asunnottomuustyön ydin 🫶

Asunnottomuustyössä puhutaan paljon asunnoista. Tarvitaan koteja, kohtuuhintaista asumista ja ratkaisuja asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn. M***a yhtä tärkeä kysymys on se, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun asunto löytyy.

Tätä kysymystä tarkasteltiin tänään Vapautuvien asumisen tuen verkoston eli VAT-verkoston syksyn ensimmäisessä webinaarissa. ”Kun pelkkä asunto ei riitä – miksi asumisen tuki on asunnottomuustyön ydin?” -webinaarissa tarkasteltiin asunnottomuuden taustatekijöitä, asumisen tuen tarpeita ja palveluita sekä erityisesti vankeudesta vapautuvien, naisten ja nuorten asemaa.

Aihe on juuri nyt erityisen ajankohtainen. Suomessa yksinelävien asunnottomien määrä kasvoi vuonna 2025 peräti 20 prosenttia edellisvuodesta. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen VARKE tilastossa oli 4 579 yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 1 306. Asunnottomuus oli kasvanut jo toisena peräkkäisenä vuonna sen jälkeen, kun määrä oli vähentynyt yli kymmenen vuoden ajan vuoteen 2023 asti.

Myös erityisryhmien tilanteessa näkyy vahva tuen tarve. Vuonna 2025 asunnottomista yli tuhat oli naisia ja noin 760 nuoria. Naisten osuus yksinelävistä asunnottomista oli 22 prosenttia ja nuorten 17 prosenttia.

🫶 Asunnottomuus ei synny yhdestä syystä

Webinaarin avauksessa Hanna-Riikka Helmiranta nosti esiin päivän kokonaisuuden, jossa asunnottomuutta lähestyttiin eri näkökulmista. Keskeinen ajatus kulki läpi koko päivän: asunnottomuus ei ole vain asunnon puuttumista, eikä sen ratkaiseminen siksi onnistu yhdellä toimenpiteellä.

RADAR-tutkimushankkeen tutkija Elisabetta Leni tarkasteli puheenvuorossaan asunnottomuutta ja asumisen vakautta. Y-Säätiön ja Turun yliopiston RADAR-hankkeessa hyödynnetään laajoja rekisteriaineistoja, jotta asunnottomuudesta ja ihmisten asumis-, palvelu- ja etuuspoluista saataisiin nykyistä tarkempi kuva. Tutkimuksessa tarkastellaan myös Asunto ensin -mallin kustannusvaikutuksia Helsingissä ja Espoossa.

Tutkimuksen lähtökohta on tärkeä myös käytännön työn kannalta: asunnottomuuteen johtavat polut ovat erilaisia, ja palveluiden sekä etuuksien merkitys ihmisen siirtymisessä asunnottomuudesta pysyvään asumiseen voi olla ratkaiseva. Siksi pelkkien asuntojen määrän lisäksi on tärkeää ymmärtää, millaista tukea ihmiset tarvitsevat ennen asuntoa, sen saamisen hetkellä ja asumisen aikana.

Suomessa Asunto ensin -periaatteen keskeinen ajatus on, että asuntoa ei tarvitse ansaita elämäntapaa muuttamalla. Asuminen muodostaa perustan, jonka päälle muita ongelmia ja elämäntilannetta voidaan alkaa ratkaista. Valtioneuvoston selvityksissä on korostettu samalla matalan kynnyksen, moniammatillisen tuen ja kunnioittavan kohtaamisen merkitystä.

🫶 Naisen asunnottomuus voi jäädä näkymättömäksi

Amanda Johanssonin puheenvuoro toi päivään sukupuolinäkökulman. Rikostaustaisilla, päihteitä käyttävillä ja asunnottomuutta kokevilla naisilla voi olla samanaikaisesti monia tuen tarpeita, minkä vuoksi pelkkä asumisratkaisu ei välttämättä tavoita koko tilannetta.

Naisten asunnottomuudessa korostuu myös piiloasunnottomuus. Y-Säätiön julkaisemassa naisten kokemuksia käsittelevässä tutkimuksessa piiloasunnottomuus näyttäytyi naisille tyypillisenä asunnottomuuden muotona. Asunnottomuutta voidaan peittää esimerkiksi siirtymällä majapaikasta toiseen tai turvautumalla tuttavien ja läheisten asuntoihin. Samalla palveluihin hakeutumista voivat vaikeuttaa häpeä, pelko, aiemmat huonot kokemukset ja turvallisen matalan kynnyksen palvelupaikan puuttuminen.

Tämä muistuttaa siitä, että tilastot eivät aina kerro koko kuvaa. Ihminen voi olla ilman omaa kotia pitkäänkin ilman, että hän näkyy palvelujärjestelmässä yksiselitteisesti asunnottomana.

Sukupuolella voi olla merkitystä myös siinä, millaista turvaa asumisen pitäisi tarjota. Kun taustalla on esimerkiksi väkivaltaa, rikoksia tai päihteitä, asumisen turvallisuus, palveluihin kiinnittyminen ja luottamuksen rakentuminen ovat olennainen osa kokonaisuutta.

🫶 Nuoren asumispolku ei saa katketa siirtymävaiheessa

Vilma Kinnusen puheenvuoro käsitteli jälkihuoltonuorten asunnottomuuden kierteen katkaisemista. Nuoren siirtyminen lastensuojelun sijaishuollosta jälkihuoltoon ja siitä itsenäiseen asumiseen on vaihe, jossa tuen jatkuvuudella on suuri merkitys.

Tuore Turun yliopiston tutkimus jälkihuoltonuorten asumispoluista nostaa esiin juuri palvelujärjestelmän jatkuvuuden ja nuoren oman kokemuksen merkityksen. Tutkimuksen mukaan erityisen kriittinen vaihe on siirtyminen sijaishuollosta jälkihuoltoon. Yksilöllinen ja jatkuva tuki sekä luottamuksellinen suhde työntekijöihin voivat vaikuttaa siihen, miten nuoren asumispolku jatkuu.

Myös nuorten asunnottomuuden verkoston suosituksissa korostetaan pysyvän ja turvallisen kodin merkitystä sekä riittävien palvelujen ja tuen turvaamista. Vuoden 2025 suosituksissa nostetaan esiin nuorten asumisen moninaisuus ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tarpeet.

Vuonna 2025 Suomessa oli noin 760 nuorta yksinelävää asunnotonta. Määrä kertoo siitä, että nuorten asumisen turvaamiseen tarvitaan sekä ennaltaehkäisyä että nopeasti saatavaa tukea silloin, kun asuminen alkaa horjua.

🫶 Vapautuminen alkaa jo vankilassa

Iltapäivän ohjelmassa siirryttiin vankilasta vapautuvien asumisen kysymyksiin. Helsingin vankilan erityisohjaaja Stiina Ahon puheenvuoro käsitteli vapautumisen valmistelua ja asunnon hankkimista suljetusta vankilasta.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vapautumisen suunnittelu alkaa palvelutarpeiden ja selviytymisedellytysten arvioinnista. Valmistelussa tehdään suostumuksella yhteistyötä muun muassa sosiaali-, terveys-, päihde-, asunto- ja työvoimapalvelujen kanssa. Asumiseen liittyvät asiat ovat siten olennainen osa vapautumisen valmistelua.

Vankilassa tehtävässä työssä asunto ei ole irrallinen kysymys. Sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön erityisohjaajat auttavat vankeja myös siviilissä odottavien asioiden, kuten asumisen, järjestämisessä ja osallistuvat sosiaalisen tilanteen valmisteluun vapautumista varten.

RETS-kotien tuettua asumista käsittelevässä tuoreessa selvityksessä kuvataan vankilasta vapautuvien monimutkaisia elämäntilanteita ja asumisen merkitystä. Selvityksessä korostuu ajatus siitä, että asumisen jatkuvuus, konkreettinen tuki ja tieto tuen jatkumisesta voivat vahvistaa vapautuvan ihmisen turvallisuuden tunnetta ja luottamusta omaan tulevaisuuteensa.

Siksi vapautumispäivää ei pitäisi ajatella yksittäisenä päivänä, jolloin ihminen astuu portista ulos. Asumisen näkökulmasta vapautuminen on prosessi, joka alkaa jo vankeusaikana ja jatkuu pitkälle vapautumisen jälkeen.

🫶 Hietsu näyttää asunnottomuuden arjen

Sanna Väisäsen puheenvuoro toi webinaariin näkökulman Hietaniemenkadun palvelukeskuksesta. Hietsu toimii matalan kynnyksen paikkana ihmisille, joilla ei ole asuntoa, ja siellä voidaan tarjota muun muassa yösija, ruokaa, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuuksia sekä sosiaaliohjaajan ja sairaanhoitajan palveluja.

Hietaniemenkadun palvelukeskuksen tehtävässä näkyy konkreettisesti se, miten monen asian kanssa asunnoton ihminen joutuu yhtä aikaa selviytymään. Asunto on lopulta vain yksi osa kokonaisuutta.
Helsingin kaupungin tuoreessa asunnottomuusohjelmassa tämä sama ajatus näkyy tavoitteena vahvistaa asunnottomuuspalvelujen kykyä tukea asumisvalmiuksia ja edistää siirtymistä kevyemmin tuettuun tai tavalliseen vuokra-asumiseen. Samalla ohjelmassa nostetaan esiin asumisneuvonnan merkitys asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä.

Myös Helsingin pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävässä työssä on painotettu jalkautuvaa ja aktiivisesti yhteyttä pitävää sosiaalityötä. Tavoitteena on rakentaa luottamusta ja sovittaa palveluja paremmin asiakkaan tilanteeseen.

🫶 Kaikille ei sovi sama asumisen malli

Andrej Nuutisen ja Pia Miettisen puheenvuoro päihteettömästä yhteisöllisestä asumisesta nosti esiin yhden tärkeän näkökulman: asumisen tukea tarvitaan erilaisilla tasoilla ja erilaisiin tilanteisiin.
Kotkankadun asumispalveluyksikössä asuminen perustuu päihteettömyyteen ja yhteisökuntoutuksen periaatteisiin. Tavoitteena on tukea päihderiippuvuudesta toipumista ja itsenäisen asumisen taitoja. Asumiseen kuuluu sekä yksilöllistä että ryhmämuotoista tukea, ja tavoitteena on asumisen aikana vahvistaa valmiuksia siirtyä itsenäisempään asumiseen.

Tällainen palvelu täydentää Asunto ensin -ajattelua muistuttamalla siitä, että myös tuen sisältö ja ympäristö voivat olla ratkaisevia. Ihmisillä on erilaisia tarpeita, eikä yksi asumismuoto sovi kaikille.
Asunnottomuustyössä tarvitaankin sekä asuntoja että erilaisia asumisen tuen muotoja: matalan kynnyksen palveluita, asumisneuvontaa, tuettua ja yhteisöllistä asumista sekä pitkäjänteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen tukea.

🫶 Vapautuvien asunnottomuudessa ajankohtaiset ilmiöt näkyvät nopeasti

Säätiön vastaava asumisen asiantuntija Mia Juselius käsitteli esityksessään ajankohtaisia ilmiöitä vapautuvien asunnottomuustyössä. Rikostaustaisen ihmisen asumisen järjestäminen kytkeytyy usein samanaikaisesti toimeentuloon, velkoihin, päihteisiin, terveyteen, palveluihin kiinnittymiseen ja rikoksettomaan elämään. Viime vuosina heikennetyt tuet ja palvelut ovat vaikuttaneet ratkaisevasti asiakkaiden elämään.

Asumisen jatkuvuuden kannalta ratkaisevaa on se, löytyykö ympärille riittävä ja oikea-aikainen tuki. Jos ihminen saa asunnon, m***a ei saa apua vuokranmaksuun, viranomaisasioihin, päihteiden käyttöön, velkoihin, arjen hallintaan tai yksinäisyyteen, asuminen voi jäädä hyvin hauraalle pohjalle. Vallitsevan taloustilanteen seurauksena hyvinvointialueet eivät enää useinkaan myönnä tukeen vaadittavaa maksua, mikä tekee asumisesta alttiin epäonnistumiselle. Sen seurauksena asunnottomuuskierre jatkuu, mikä lisää alttiutta myös uusiin tuomioihin.

☝️ Asunto on alku, ei päätepiste

Webinaarin eri puheenvuoroja yhdisti lopulta yksi ajatus: asunnottomuuden ratkaiseminen ei tarkoita ainoastaan asunnon tarjoamista, vaan mahdollisuuden rakentamista pysyvään asumiseen.

Asunto antaa turvan, m***a asumisen tuki auttaa ihmistä säilyttämään sen. Tämä näkyy myös nykyisessä tutkimuksessa. RADAR-hankkeen tavoitteena on selvittää entistä tarkemmin ihmisten asumis-, palvelu- ja etuuspolkuja sekä sitä, millaiset ratkaisut tukevat onnistunutta siirtymää asunnottomuudesta vakaaseen asumiseen.

Sama kysymys toistuu erityisryhmissä hieman eri muodossa. Naiselle tarvitaan turvallinen paikka, jossa on mahdollista tulla kohdatuksi myös väkivallan, päihteiden tai rikostaustan kanssa. Jälkihuoltonuorelle tarvitaan jatkuvaa tukea kriittisessä itsenäistymisen vaiheessa. Vankilasta vapautuvalle tarvitaan asunto jo ennen vapautumista ja tukea siihen, että asuminen voi myös jatkua. Päihteistä toipuvalle voidaan tarvita yhteisöä ja päihteetöntä ympäristöä.

Ja jokaisessa tilanteessa tarvitaan ennen kaikkea ihminen, joka auttaa silloin, kun asumisen arki ei vielä kanna yksin.

Siksi kysymys ei ehkä lopulta olekaan siitä, riittääkö asunto.

🫶 Oikeampi kysymys on: mitä tarvitaan, jotta asunto muuttuu kodiksi ja asuminen voi jatkua?

28/09/2026

❗️ V I E L Ä E H T I I ilmoittautumaan ❗️

"Ettei laitettais epäonnistumaan..." Tervetuloa webinaariin kuulemaan rikoksia tehneiden nuorten asumisasioista!

Vapautuvien asumisen yhteistyöpäivä järjestetään ke 14.10.2026 klo 10-15 yhteistyössä Valtion koulukotien kanssa.

Tilaisuudessa kootaan yhteen vapautuvien vankien ja muiden rikosseuraamusasiakkaiden asumiseen liittyvien asioiden kanssa työskenteleviä, tiedotetaan aiheeseen liittyvistä ajankohtaisista asioista sekä luodaan yhteistyötä eri tahojen välillä.

Puheenvuoroissa kuullaan onnistuneista kokemuksista sekä myös niistä, joissa systeemi on epäonnistunut.

Tallenne päivästä lähetetään vain ilmoittautuneille.

Katso ohjelma ja ilmoittaudu verkkosivuilla: https://rets.fi/tapahtuma/ettei-laitettais-epaonnistumaan-rikoksia-tehneiden-nuorten-asumisen-ketjutus-ja-siirtymat-rikoksia-tehneiden-nuorten-asumisen-ketjutus-ja-siirtymat/

Nuorisoasuntoliitto NAL ry
Helsingin kaupunki - Helsingfors stad - City of Helsinki
Aspa-säätiö
Nal Palvelut Oy
Rikosseuraamuslaitos