Itä-Hämeen Helmi

06/03/2026

Talkoot Maitiaislahdella!

Helmikuun lopussa järjestettiin Maitiaislahden valuma-alueen vesistönsuojeluhankkeen ensimmäiset talkoot. Paikalle saapui ilahduttavan paljon väkeä ja päivä sujui loistavassa tunnelmassa!
Talkoissa muun muassa kunnostettiin Maitiaislahden naurulokkilautta ja asennettiin alueelle useita uusia linnunpönttöjä. Toimenpiteiden tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja parantaa alueen elinympäristöjen soveltuvuutta linnustolle.
Kiitos kaikille mukana olleille. Tästä on hyvä jatkaa kohti kevättä!

luontohelmet

”EU:n osarahoittama”

26/02/2026

Itä-Hämeen Helmi-keskittymän esittelyvideo. Katso myös kotisivut.

Itä-Hämeen Helmi-keskittymä on osa valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa. Se on Päijät-Hämeessä Sysmän ja Hartolan alueelle sijoittuva laaja luontokok...

19/02/2026

Maitiaislahden valuma-alueelle rakennetaan laskeutusallas osana vesistönsuojeluhanketta. Kuvassa näkyy tulevan laskeutusaltaan sijainti talvimaisemassa ennen muutostöitä.
Altaan tarkoituksena on hidastaa, viivyttää ja puhdistaa hulevesiä ennen kuin ne saavuttavat Maitiaislahden. Kun vesi viipyy altaassa, kiintoaine ja ravinteet laskeutuvat pohjalle eikä kuormitus siirry suoraan vesistöön. Näin voidaan vähentää hulevesien aiheuttamaa kuormitusta ja ehkäistä Maitiaislahden vedenlaadun heikkenemistä.
Laskeutusallas lisää samalla alueen luonnon monimuotoisuutta ja tuo uusia elinympäristöjä. Lisäksi allas tulee olemaan osa alueen frisbeegolfrataa, luoden radalle uuden maisemallisen ja toiminnallisen elementin.

Hämeen luontohelmet

”EU:n osarahoittama”

11/02/2026

Maitiaislahden valuma-alueen vesistönsuojeluhankkeen nettisivut on nyt julkaistu! Pääset lukemaan lisää hankkeesta osoitteessa: https://www.heinola.fi/heinola-ja-hallinto/kehittamishankkeet/maitiaislahti/

Hämeen luontohelmet

”EU:n osarahoittama”

30/01/2026

Jatkoyhteistyö. Itä-Hämeen järviruo’on esiselvityshanke päättyy nyt – yhteistyöverkosto on kuitenkin vakiintunut ja jatkohankesuunnitelma valmistunut.

Kehittämistyö järviruo’on ympärillä tiivistyy:

1. Opasmateriaalin ja ohjeiden laadinta. Tällä vastataan vesiosakaskuntien avuntarpeeseen. Olemme käynnistäneet opinnäyteyhteistyön työotsikolla “Ohjeistus omaehtoisiin vesiensuojelutoimiin Itä-Hämeessä”, mistä valmistuu työ tarkemmalla otsikolla vuoden 2026 aikana.

2. Hankeaihioiden muodostaminen kunnostus- ja vesistöhankkeita varten. Seuraavaa järviruokohanketta haetaan sopivan rahoituksen löydyttyä keväällä 2026.

3. Vastataan resurssiviisaalla tavalla vesiosakaskuntien tarpeisiin huolehtimalla järviruokoketjusta ihmisten hyvinvointia parantaen, ympäristövaikutukset huomioiden ja kestävää korjuuketjua kehittäen.

Kaiken kaikkiaan esiselvityshanke tavoitti laajasti paljon ranta-asukkaita, yrittäjiä sekä kunnanpäättäjiä. Aihetta on pidetty erittäin tärkeänä ja sen uskotaan tarjoavat kustannustehokkaita ratkaisuja rantojen ja vesin parantamisen lisäksi myös yritystoimintaan korjuuketjun muodostumisen kautta. Kehittämistyön jatkajina ja hankkeen koordinoinnista Heinolan kaupunki huolehtii jatkossakin, joten työ järviruo’on ympärillä jatkuu Itä-Hämeessä.

Kiitos tässä vaiheessa järviruo’on esiselvityshankkeen vetäjille. Järviruoko palaa tällekin kanavalle, kun on taas sen aika. Siihen asti nautitaan muista vesiensuojeluaiheisista hankkeista ja postauksista, ja voimme vain haaveilla järviruo’on taas valtaavan mielemme ja ajatuksemme. Kevättä kohti (kurjet Isiäisellä keväällä 2025).

“EU:n osarahoittama”

“Päijänne Leader”

“Maaseuturahoitus”

28/01/2026

💧 Mistä hulevedet tulevat?

Hulevedellä tarkoitetaan sade- ja sulamisvesiä, jotka eivät imeydy maahan vaan valuvat rakennetuilla alueilla pihoilta, kaduilta ja muilta pinnoilta eteenpäin. Valuma-alueella nämä vedet kulkeutuvat ojia ja uomia pitkin lopulta vesistöön.
Matkallaan hulevedet kuljettavat mukanaan ravinteita, kiintoainesta ja muita epäpuhtauksia, jotka kuormittavat vesistöä ja heikentävät vedenlaatua.
Maitiaislahden valuma-alueen vesistönsuojeluhankkeessa rakennetaan vesiensuojelurakenteita, joiden tarkoituksena on hallita valuma-alueelta tulevia hulevesiä ja vähentää niistä aiheutuvaa kuormitusta. Vettä hidastetaan, viivytetään ja puhdistetaan rakenteiden avulla, jotta Maitiaislahteen päätyvä kuormitus vähenee ja vedenlaadun heikkenemistä voidaan ehkäistä. 🌿

Hämeen luontohelmet

”EU:n osarahoittama”

23/01/2026

Mahtavia uutisia! Maitiaislahden valuma-alueen vesistönsuojeluhanke on käynnistynyt!

Heinolan kaupunki koordinoi Maitiaislahden valuma-alueen vesistönsuojeluhanketta, jonka tavoitteena on ehkäistä Maitiaislahden vedenlaadun heikkenemistä vähentämällä valuma-alueelta tulevaa kuormitusta ja hulevesien aiheuttamia haittoja. Samalla edistetään luonnon monimuotoisuutta ja hallitaan rankkasateisiin liittyviä tulvia ja sopeutumista sään ääri-ilmiöihin.

Hankkeen toteutus perustuu Hämeen ELY-keskuksen tilaamaan ja AFRY Finland Oy:n laatimaan valuma-alueselvitykseen, jossa kartoitettiin alueen hulevesien hallinnan nykytila ja keskeiset kuormituslähteet. Selvitys osoitti kohteet, joissa hulevesien hallintaa tulee parantaa ja toimii siten perustana hankkeen toimenpiteille.

Hankkeessa rakennetaan vesiensuojelurakenteita, jotka vähentävät ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä pienentävät tulvariskejä. Rakenteiden tarkoituksena on hidastaa hulevesien virtausta ja estää veden mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien pääsy vesistöön. Samalla luodaan uusia kosteikkoalueita ja elinympäristöjä, jotka lisäävät monimuotoisuutta ja parantavat viihtyisyyttä.

Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukselta.
Hanketta rahoittavat myös Stora Enso Oyj, Stora Enso Packaging sekä UPM.

Hanke on käynnissä 1.1.2026-31.12.2028 välisen ajan.

22/01/2026

BirdLifen Pihabongaus 24.-25.1.

BirdLifen Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma, joka järjestetään vuosittain tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Tapahtuma on suunnattu kaikille luonnosta kiinnostuneille, ja siinä tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omalla pihalla tai muussa sopivassa paikassa.
Pihabongauksen tavoitteena on innostaa seuraamaan talvisia lintulaudan ja lähiluonnon lintuja sekä herättämään kiinnostusta omaa elinympäristöä kohtaan. Tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa, eikä siinä kilpailla lintujen määrällä. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, vaikka havaintoja olisi vain yksi. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa Suomen talvisen linnuston muutoksista.

19/01/2026

Esiselvityshanke! Itä-Hämeen järviruo’on esiselvityshanke on tulossa päätökseen 31.1.2026.

Esiselvityshankkeen aikana:

· koottiin tietoa talviaikaisen järviruo’on niiton toteuttamisesta

· kartoitettiin osakaskuntia, yrittäjiä ja maanomistajia, joilla on halukkuutta osallistua korjuuketjun kehittämiseen

· selvitettiin järviruo’on jatkokäyttökohteita, kuten katemateriaalia, rakennusmateriaalia ja turvahiekan korvaajaa

· rakennettiin yhteistyöverkosto järviruo’on korjuusta kiinnostuneiden toimijoiden kesken

· valmisteltiin jatkohankkeen hakemus vuodelle 2026

Talvella korjattu järviruoko on luontokohteiden ja ilmaston ystävä. Jää kantaa kaluston, korsi on kuivaa ja ravinnepitoisuus alhainen – materiaalista syntyy kestäviä tuotteita. Talviniitto vähentää ravinne- ja metaanipäästöjä ja lukitsee hiiltä pitkäksi aikaa.

Järviruoko taipuu moneksi: nipuista ja paaleista katteita, kasvualustoja ja suodattimia – ja jopa perinteisiä, näyttäviä kattoja. Pitkäikäisissä tuotteissa hiili pysyy varastoituna vuosikymmeniä.

Meidän työmme ei lopu tähän, vaan kehittämistyö järviruo’on ympärillä jatkuu.

“EU:n osarahoittama”

“Päijänne Leader”

“Maaseuturahoitus”

16/01/2026

Opinnäytetyö! Elisa Rajavuori kartoitti opinnäytetyössään Heinolan, Hartolan ja Sysmän järjestäytyneiden vesiosakaskuntien tämänhetkistä avuntarvetta liittyen omaehtoisiin vesienkunnostustoimiin (2025). Selvitys toteutettiin sähköisen kyselytutkimuksen avulla, ja vastausten perusteella osakaskunnilla on selkeä ja laaja avun tarve, joka kohdistuu erityisesti kolmeen osa-alueeseen:

1) Rahoituksen puute. 66 % vastaajista kertoi, että jokin toimenpide oli jäänyt tekemättä rahoituksen puutteen vuoksi.

2) Neuvontaan ja ohjeistukseen kaivattiin ohjemateriaalia. 79 % vastaajista arvioi hyötyvänsä selkeästä oppaasta tai ohjemateriaalista omaehtoisiin kunnostustoimiin.

3) Kiinnostus yhteistyöhön, erityisesti järviruo’on korjuun ja korjuuketjun kehittämisen jatkohankkeisiin löytyy. 86 % vastaajista ilmaisivat kiinnostusta jatkossa tapahtuvaan yhteistyöhön.

Vesiosakaskunnat haluavat ja tarvitsevat lisää tukea, erityisesti rahoitukseen, lupiin ja käytännön toimenpiteisiin liittyen. Omaehtoiseen vesienkunnostukseen on vahvaa kiinnostusta, m***a eteneminen vaatii selkeää neuvontaa, ohjeita ja yhteistoimintamalleja. Meillä onkin etsitty tähän ratkaisuja Järviruo’on esiselvityshankkeen aikana.

“EU:n osarahoittama”

“Päijänne Leader”

“Maaseuturahoitus”

19/12/2025

Okein rauhallista ja mukavaa joulun aikaa kaikille!

Toivottaa Heinolan kaupungin Helmi-väki.

18/12/2025

Järviruo’on talviniitto ❄️

Järviruo’on talvinen korjuu tehdään yleensä jään päältä helmi–maaliskuussa, kun olosuhteet ovat suotuisat: 

Jää kantaa koneet ja kuljetuksen, mikä mahdollistaa pääsyn pehmeille rannoille ja laajoille ruovikoille. 

Korsi on kuivaa ja ravinnepitoisuus alhainen, mikä tekee siitä käyttökelpoista rakennusmateriaaleihin ja muihin tuotteisiin. 

Talvella niitto vähentää vesistöön päätyviä ravinteita ja metaanipäästöjä, ja samalla vaikutus eliöstöön on pienempi kuin kesäniitossa. 

Talvikorjatun järviruo’on hiilijalanjälki on negatiivinen, sillä talvella niitetty järviruoko sitoo pääosin enemmän hiiltä kuin sen korjuu ja käyttö aiheuttavat päästöjä. 

Tämä johtuu siitä, että: 

Ruoko sitoo hiiltä kasvaessaan. 

Talvinen niitto estää ruovikon hajoamisen vedessä, mikä muuten vapauttaisi metaania ja hiilidioksidia. 

Kun ruoko käytetään pitkäikäisiin tuotteisiin (esim. kattomateriaalit), hiili pysyy varastoituna vuosikymmeniä. 

Ruo'olla voidaan korvata päästöintensiivisiä materiaaleja (muovi, turve, mineraalivilla), mikä vähentää kokonaispäästöjä. 

Kokonaishiilijalanjälki koostuu korjuu-, kuljetus- ja logistiikkamenetelmistä sekä jatkohyödynnettävyydestä.

 

 

“EU:n osarahoittama” 

“Päijänne Leader” 

“Maaseuturahoitus”