20/11/2025
Hyvää Lapsen oikeuksien päivää!
Tänään Lapsen oikeuksien viikko huipentuu Lapsen oikeuksien päivään. Luvassa on nyt toinen osa postaussarjaa, jossa tuomme esiin nuorten ajatuksia kuulumisesta. Tässä osassa nuoret kertovat toiveistaan kuulumiseen liittyen: Missä haluaisin kuulua? Mihin haluaisin kuulua?
Monet nuoret kokevat, ettei heitä kuulla heitä koskevassa päätöksenteossa. Vastauksissa korostui poliittisen vaikuttamisen eri areenat paikallistasosta aina eduskuntaan. Nuoria ei kuulla tarpeeksi esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten toimesta.
Erityisen herättelevää vastauksissa on usein itsestäänselvyyksinä pidettyjen asioiden, kuten kaveriporukkaan, perheeseen tai työyhteisöön kuulumisen nouseminen nuorten toiveissa mainitsemiin asioihin. On äärimmäisen surullista, jos nuoret kokevat, ettei heillä tällä hetkellä ole mahdollisuutta kuulua tällaisiin arjen kannatteleviin yhteisöihin. Moni nuori myös sanoitti kaipaavansa ympärilleen enemmän samankaltaisia ihmisiä ja yhteisöjä, joissa ei olisi ulkopuolinen olo.
Lasten ja nuorten kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa tulee olla poliittisen toiminnan lähtökohta. Kyse ei ole pelkästään osallisuudesta, vaan lasten ja nuorten oikeudesta tulla kuulluksi. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee myös kokemuksen yhteisöstä, jossa on samankaltaisia ihmisiä ja jossa hänet hyväksytään juuri sellaisena, kun hän on.
Loppuun taas nosto kyselyyn vastanneelta nuorelta:
“Nuorilla pitäisi olla sanavaltaa, sillä kyseessä on meidän tulevaisuus. Ärsyttää ja harmittaa jatkuva leikkaaminen nuorilta, köyhiltä ja kaikilta, joilla on jo vaikeaa. Suunta, johon olemme menossa ajaa meitä nuoria epätoivoisiin ratkaisuihin; ratkaisuihin jotka voivat vahingoittaa itseämme tai muita ihmisiä. Epätoivoisilla teoilla yritämme näyttää kuinka huonosti asiat ovat, sillä puheet eivät tunnu riittävän. On todella väärin, että ihmiset joutuvat kärsimään: ei kenenkään pitäisi joutua kärsimään leikkausten takia tai sen takia, että on ”erilainen”. Erilaisuus on rikkautta.”