15/10/2025
Nos sumamos al llamado de los compañeros.
Más de 50 académicos y estudiantes indigenas de Ecuador, Mexico, Brasil, Estados Unidos, Inglaterra, nos pronunciamos ante la desproporcionada y ra***ta represión sufrida el día de hoy en Otavalo.
Kay 22 puncha, Kuski killapi, Ecuador llaktapika CONAIE (Confederación de Nacionalidades Indígenas del Ecuador) tukuy llaktakunata kayachita rurarka, shuk hatun shayariyman, Daniel Noboapak Decreto Ejecutivo 126 rurayka mana allichu, runakunata llakichinmi nishpa. Kay kayaypika, Imbabura markapi kawsak Kichwa runakunami sinchita shayarishka kan. Kichwa Otavalo, Kayampi, Karanki, Natabuela runakuna.
Kay rimaypi yuyarina kanchik, imami kashka 2019, 2022 watakunapi shayarikunamanta. Ecuador mama llaktata pushakkuna mana rimayta munashkachu runakunawan. Ashtawankarin, sinchiyashpa paykunapak ruraywanmi yallishka kan. Ecuador mama llaktata pushakkuna chay llakichina ñankunata katikpimi, mama llaktapash mana ñawpaman rita ushanchu. Tukuy rurashkakakunaka runakunata llakichinkapakllami kashka.
Kay Daniel Noboapash chay ñantallata katin, paykunapak munashkatalla rurashpa shamun, runakunapak yuyaykunata mana uyanchu. Ashtawankarin, militarkunawan runakunata llakichishpallami yallishka.
Kunan, 14 puncha, Wayru killapi, Otavalo kitita militarkunawan muyuchishpa runakunata ninanta llakichishka, shinapash runakunaka, sinchipachami shayarishkami. Tutamanta 5:00-mantapacha kiti muyuntin wakachik bombakunata sh*tashpa yallishkami. Kayka Derechos Humanos rikuk ukukunapipash mana alli nishkachu kan. Ashtawanpash, wakin runakunata hapishpami llakichinakunmi.
Kunan tuta 7:00 pachakamanka, patsak runakunami makay tukushka, hapiy tukushka, llakichiy tukushka rikurin. Shinallatak ashtawan Sinchi makanakuykuna tiyanatami willan kay tutapi.
Gobierno ukumantami runakunapak alli kay, sumak kawsaytaka maskana kan tukuylla Ecuador mamallaktapi kawsak runakunaman. Shinapash, Daniel Noboaka chaytaka mana rurakunchu.
Chaymantami Kichwa runakuna, RIKSICHINCHIK, TAKURINCHIK:
• Chapakkuna, militarkuna runakunata ninanta llakichinakun, shinallatak ñukanchik llaktakunatapash.
• Estadomantapacha racismota ñawpaman apashpa rikuchikun. Runakunata rikushpa wañuchinkapak rikunakun, llakichishpa runa kashkamantalla.
• Runakunata yankamanta hapishpa makanakun.
• Runakunapak derechokunata mana rikunakun, mana uyanakunchu.
Chaymanta mañanchik, Kay gobierno tukuy llakichikunata tukuchichun. Rimankapak shayarichun, ña. Chaymanta Kichwa runakunatak mañanchik kay killkashkakunata riksichichun kayman chayman.
Shinallatak kayachinchik, karu llakta pushakkunata, Derechos Humanos ukukunata, runakunawan llamkak ukukunata, Daniel Noboapak gobiernota hatun takuriyta rurachun.