09/08/2026
Helsingin Sanomien laaja lukijakysely (yli 1 600 vastaajaa) asumisen unelmista (22.7.) vahvistaa ilmiön, joka on todettu useissa muissa tutkimuksissa aiemmin.
Kun hinta ei ollut esteenä, vastaajat haaveilivat ennen kaikkea kauniista vanhoista kaupunginosista ja rakennuksista, joissa on korkeat huoneet, luonnonmateriaaleja, huolella tehtyjä yksityiskohtia ja ajaton tunnelma.
Töölö, Ullanlinna, Käpylä ja Kumpula nousivat vastaajien toiveiden kärkeen. Samalla monet Helsingin uudet kaupunginosat saivat kritiikkiä ahtaudesta, vähäisestä vehreydestä ja persoonattomasta rakentamisesta.
Tulosta ei pitäisi ohittaa. Se kertoo siitä, millaisessa ympäristössä ihmiset kokevat viihtyvänsä.
Rakennettu ympäristö vaikuttaa hyvinvointiimme joka päivä, usein huomaamattamme. Siksi sillä, millaisia elinympäristöjä rakennamme, on merkitystä paljon pidemmälle kuin yksittäisen talon valmistumiseen asti.
On mielenkiintoista, että kaupunkisuunnittelussa puhutaan usein asukaslähtöisyydestä, m***a esteettiset toiveet jäävät helposti taka-alalle. Rakentamisen tehokkuutta, kustannuksia ja teknisiä ratkaisuja tarkastellaan yksityiskohtaisesti, m***a harvemmin kysytään, millaisia rakennuksia ihmiset todella pitävät kauniina ja haluttavina.
Olisi syytä ottaa oppia siitä, miksi monet vanhat alueet säilyttävät vetovoimansa vuosikymmenestä toiseen. Mikä niissä tekee kaupunkitilasta miellyttävän? Miksi niiden rakennukset herättävät edelleen ihailua?
Hyvä arkkitehtuuri ei vanhene valmistuessaan. Se kestää aikaa, sopeutuu uusiin käyttötarkoituksiin ja säilyttää arvonsa sukupolvelta toiselle.
Jos valtaosa ihmisistä haaveilee samoista kaupunginosista ja samanlaisista rakennuksista, viesti on selvä. Meidän pitäisi kuunnella sitä nykyistä tarkemmin.
Kaupunkeja kannattaisi rakentaa ihmisille eikä pelkästään tehokkuuslaskelmille.
Marjo Uotila
Arkkitehtuurikapina-verkoston perustaja
INTBAU Finland ry:n puheenjohtaja
Helsingin Sanomat, 9.8.2026
