Pohjois-Suomen Autismikirjo

09/10/2026

Sunnuntaina 18.10. rento näytös, jossa pyritään huomioimaan saavutettavuus ja neurovähemmistön tarpeet 🤩

Osta liput JoJo - Oulun Tanssin Keskus tilaisuuksiin helposti ja nopeasti Ticketmaster Suomen verkkokaupasta.

05/10/2026

15/09/2026

Oulun Kärpät 46 ry Special Hockey

Oulun Kärpät 46 ry Special Hockey -toiminta tarjoaa soveltavan liikunnan pelaajille mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa turvallisessa, kannustavassa ja yhteisöllisessä ympäristössä.

Special Hockeyssa tärkeintä ovat liikunnan ilo, yhdessä tekeminen, onnistumisen kokemukset ja mahdollisuus kuulua joukkueeseen. Toimintaan voivat tulla mukaan niin pojat kuin tytöt sekä nuoret ja aikuiset, ja toiminta toteutetaan pelaajien omat lähtökohdat huomioiden.

Kaudella 2026–2027 Special Hockey harjoittelee sunnuntaisin Linnanmaan jäähallissa:
• klo 10.15–11.15
• klo 11.30–12.30

Joukkueella on yksi vakiovuoro viikossa. Lisäksi kauden aikana voidaan osallistua Special Hockey -turnauksiin ja ystävyysotteluihin.
Koko syys- ja kevätkauden kausimaksu on 195 €. Toimintaan on mahdollista tutustua kahden kokeilukerran ajan.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
https://www.oulunkarpat46.fi/joukkueet/10240

Yhteyshenkilö:
Katja Malila
Joukkueenjohtaja, Kärpät Special Hockey
[email protected]
p. 040 593 5597

18/06/2026

Autistien oikeuksien liikkeen lyhyt historia

1980–1990-luku

▪Amerikkalaista Jim Sinclairia pidetään autistien oikeuksien liikkeen pioneerina
▪Sinclairin käänteentekevä essee Don’t Mourn for Us (suomeksi Älkää surko meitä) julkaistiin 1993
▪Essee julkaistiin Autism Network Internationalin (ANI) uutiskirjeessä. Se oli suunnattu autististen lasten vanhemmille ja puhui autismin medikalisoimista vastaan

▪1990–2010-luvuilla autistien oikeuksien liikkeeseen esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kuului autistien omia retriittejä, joissa vahvistettiin autistista kulttuuria ja yhteisöllisyyttä
▪Vuonna 1996 perustettu tietokone-ohjelmoija Martijn Dekkerin postituslista "Independent Living on the Autism Spectrum” vahvisti osaltaan neurologisen monimuotoisuuden vaalimista
▪Käsite ‘neurodiversiteetti’ painettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998 Harvey Blumen artikkelissa The Atlanticissa

2000–2020-luku

▪Aspies for Freedom -liike lanseerasi vuotuisen, 18.6. juhlittavan Autistic Pride Dayn eli Autistien oikeuksien päivän vuonna 2005
▪2004 kanadalainen autismitutkija Michelle Dawson kyseenalaisti autismin yleisesti käytössä olleita kuntoutusmuotoja eli ABA-kuntoutusta (Applied Behavior Analysis eli sovellettu käyttäytymisanalyysi). Sittemmin ABA-kuntoutusmuotoja on kritisoitu laajasti ja niitä on verrattu LGBTQ+-vähemmistöjen eheytyshoitoihin

▪Internet-kulttuuri ja sosiaalinen media ovat olleet merkittäviä alustoja autismitietoisuuden ja -aktivismin levittämisessä
▪Sosiaalinen media on ollut monelle elintärkeä tiedon ja itseymmärryksen lähde
▪Merkittäviä kansainvälisiä autismivaikuttajia ovat esimerkiski Paige Layle ja Orion Kelly
▪Suomalaisia autismivaikuttajia ovat muun muassa Katariina Räikkönen ja Anna K., Kirjava Kirjo ja Aida A.

Neuromoninaisuusliikkeen keskiössä

▪Sittemmin autistien oikeuksien liike on yhdistynyt ja laajentunut neuromoninaisuusliikkeeksi, joka ajaa myös esimerkiksi ADHD-henkilöiden oikeuksia
▪Keskeistä medikaalisen mallin ja patologisoinnin kritiikki ja häiriökeskeisen puheen vastustaminen

▪Liike tuo esille, että tuen tarpeet ovat yksilöllisiä eivätkä ne ole staattisia: tuen tarpeeseen vaikuttavat merkittävästi ympäristön olosuhteet
▪Liike ajaa neuroesteettömyyttä ja vaatii oikeutta kohtuullisiin mukautuksiin esimerkiksi työpaikoilla ja kouluissa
▪Liike ajaa itsemäärämisoikeutta

▪Neuromoninaisuusajattelu korostaa sitä, että ei ole olemassa epänormaaleja aivoja ja että esimerkiksi kommunikaatiovaikeuksissa on kyse kielimuurista ja empatiakuilusta neurotyypillisten ja neurovähemmistön välillä
▪Autistien oikeuksien liike on omaksunut vammaisaktivismista tutun vaatimuksen: Ei mitään meistä ilman meitä!

♾️ Hyvää autistien oikeuksien päivää 18.6.!

20/05/2026

Neurodiversity Arts Festival of Oulu n (neuro)MONINAISUUS-taidenäyttely päättyi perjantaina, ja nyt haluaisimme kuulla teiltä palautetta festivaalista.✨

Mikä onnistui, missä voisimme vielä parantaa? Voit vastata vaikket olisi osallistunut festivaalille, m***a olet kiinnostunut neuromoninaisuutta juhlistavasta taidefestivaalista!

Palautekyselyn linkki: https://forms.gle/Ut8HtpcxSUBpFadX7

31/03/2026

Mitä tarkoittaa empatiakuilu?

Autismista puhuttaessa empatiakuilu (myötätuntokuilu) tarkoittaa ymmärryksen kuilua, joka syntyy autististen ja ei-autististen henkilöiden välille erilaisten taipumusten, käyttäytymis- ja kommunikaatiotapojen ja maailman havainnoimisen tapojen vuoksi.

Empatiakuilu perustuu Damian Miltonin (2012) lanseeraamaan kaksoisempatiateoriaan (double empathy problem theory), jonka avulla Milton pyrki havainnollistamaan sitä, että vuorovaikutuksen pulmat eri neurotyyppien välillä eivät johdu toisen (autistisen) osapuolen sosiaalisten taitojen puutteesta.
Milton mm. kritisoi vallalla ollutta käsitystä siitä, että autismiin liittyy empatiakyvyttömyyttä tai puutetta ymmärtää niin kutsuttua mielen teoriaa. Tällaisiin johtopäätöksiin on päädytty, kun autismia on tutkittu neurotyypillisestä näkökulmasta ja täysin kyseenalaistamatta esimerkiksi sitä, kuka määrää sosiaaliset normit tai hyväksyttävät tavat käyttäytyä ja reagoida tietynlaisiin tilanteisiin.

Empatiakuilu tarkoittaa sitä, että molemmilla osapuolilla on vaikeuksia ymmärtää toista. Näin ollen voidaan esittää, molemmilla osapuolilla on myös vastuu kuilun umpeen kuromisesta. Tämä ajatus mullistaa ajatuksen myös erilaisista autismin kuntoutusmuodoista: miksi autistisen henkilön tulisi oppia käyttäytymään ja kommunikoimaan ei-autistisella tavalla?
Arkielämässä empatiakuilun käsite on oivallinen ymmärryksen työkalu. Kun oivallamme, että ihmisillä on luonnostaan valtava kirjo erilaisia taipumuksia, hahmottamisen ja vuorovaikutuksen tapoja, osaamme ottaa erilaisuutemme huomioon ja pyrkiä parempaan ymmärrykseen. Käsite kannustaa kyseenalaistamaan omat opitut normit ja oletukset, esittämään uteliaita kysymyksiä ja antamaan tilaa.

💜
30.3.–5.4.2026 vietetään Autismitietoisuuden viikkoa.

30/03/2026

Hyvää autismitietoisuuden viikkoa! 💜

Autismitietoisuuden viikkoa vietetään, jotta ymmärrys ja tietoisuus neuromoninaisuudesta lisääntyy. Torstaina 2.4. vietetään Autismitietoisuuden päivää.

YK:n perustamaa World Autism Awareness Day -teemapäivää on vietetty vuodesta 2007 lähtien. Myöhemmin autismiaktivistit ovat alkaneet käyttää sanan awareness (tietoisuus) sijasta sanaa acceptance, eli hyväksyntä, sillä päivässä ei ole kyse pelkästä tietoisuudesta, vaan erilaisuuden hyväksymisestä osana ihmisyyttä. Suomeksi teemapäivä kääntyy kuitenkin yleisesti autismitietoisuuden päiväksi.

Tänä vuonna pitää esillä myötätuntokuilun eli empatiakuilun teemaa. Tällä viikolla jaamme tietoa aiheeseen liittyen, ja seuraathan myös Autismiliiton viestintää ja teemaviikon tapahtumia!