18/06/2026
Autistien oikeuksien liikkeen lyhyt historia
1980–1990-luku
▪Amerikkalaista Jim Sinclairia pidetään autistien oikeuksien liikkeen pioneerina
▪Sinclairin käänteentekevä essee Don’t Mourn for Us (suomeksi Älkää surko meitä) julkaistiin 1993
▪Essee julkaistiin Autism Network Internationalin (ANI) uutiskirjeessä. Se oli suunnattu autististen lasten vanhemmille ja puhui autismin medikalisoimista vastaan
▪1990–2010-luvuilla autistien oikeuksien liikkeeseen esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kuului autistien omia retriittejä, joissa vahvistettiin autistista kulttuuria ja yhteisöllisyyttä
▪Vuonna 1996 perustettu tietokone-ohjelmoija Martijn Dekkerin postituslista "Independent Living on the Autism Spectrum” vahvisti osaltaan neurologisen monimuotoisuuden vaalimista
▪Käsite ‘neurodiversiteetti’ painettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998 Harvey Blumen artikkelissa The Atlanticissa
2000–2020-luku
▪Aspies for Freedom -liike lanseerasi vuotuisen, 18.6. juhlittavan Autistic Pride Dayn eli Autistien oikeuksien päivän vuonna 2005
▪2004 kanadalainen autismitutkija Michelle Dawson kyseenalaisti autismin yleisesti käytössä olleita kuntoutusmuotoja eli ABA-kuntoutusta (Applied Behavior Analysis eli sovellettu käyttäytymisanalyysi). Sittemmin ABA-kuntoutusmuotoja on kritisoitu laajasti ja niitä on verrattu LGBTQ+-vähemmistöjen eheytyshoitoihin
▪Internet-kulttuuri ja sosiaalinen media ovat olleet merkittäviä alustoja autismitietoisuuden ja -aktivismin levittämisessä
▪Sosiaalinen media on ollut monelle elintärkeä tiedon ja itseymmärryksen lähde
▪Merkittäviä kansainvälisiä autismivaikuttajia ovat esimerkiski Paige Layle ja Orion Kelly
▪Suomalaisia autismivaikuttajia ovat muun muassa Katariina Räikkönen ja Anna K., Kirjava Kirjo ja Aida A.
Neuromoninaisuusliikkeen keskiössä
▪Sittemmin autistien oikeuksien liike on yhdistynyt ja laajentunut neuromoninaisuusliikkeeksi, joka ajaa myös esimerkiksi ADHD-henkilöiden oikeuksia
▪Keskeistä medikaalisen mallin ja patologisoinnin kritiikki ja häiriökeskeisen puheen vastustaminen
▪Liike tuo esille, että tuen tarpeet ovat yksilöllisiä eivätkä ne ole staattisia: tuen tarpeeseen vaikuttavat merkittävästi ympäristön olosuhteet
▪Liike ajaa neuroesteettömyyttä ja vaatii oikeutta kohtuullisiin mukautuksiin esimerkiksi työpaikoilla ja kouluissa
▪Liike ajaa itsemäärämisoikeutta
▪Neuromoninaisuusajattelu korostaa sitä, että ei ole olemassa epänormaaleja aivoja ja että esimerkiksi kommunikaatiovaikeuksissa on kyse kielimuurista ja empatiakuilusta neurotyypillisten ja neurovähemmistön välillä
▪Autistien oikeuksien liike on omaksunut vammaisaktivismista tutun vaatimuksen: Ei mitään meistä ilman meitä!
♾️ Hyvää autistien oikeuksien päivää 18.6.!
