03/05/2026
Kiitos kaikille Tevavuoren polkuun tänään osallistuneille! Aamuisesta sateen uhasta huolimatta polulle lähti yhteensä 60 henkeä. Sade loppui ja aurinko paistoi, hieno sää patikoida.
Osallistujien kesken suoritettiin arvonta ja Onnetar nosti lappusen, jossa luki Paula Heikkilä. Voittajaan on oltu yhteydessä ja hänelle toimitetaan Nousiaisten kunnan kustantama Skandinavian Outdoorin lahjakortti.
Monia tuntui kiinnostavan Uunisvuoren luola ja siellä aikanaan astustelleen Susi-Matin tarina, joten kerrotaan se tässä:
SUSI-MATIN SÄÄSTÖPOSSU UUNISVUORELLA
”Suden luola” sijaitsee Uunisvuoren koillisrinteen jyrkänteessä.
Luola muodostuu ainakin kahdesta osasta, suuaukon puoleisesta laajemmasta etuosasta ja ahtaan aukon takana olevasta toisesta osasta. Etuosassa ihminen pystyy hyvinkin seisomaan. Kattona on kallioseinämien ja siirtolohkareiden päälle/väliin jäänyt suuri siirtolohkare. Lattiana on terassimainen maapohja. Etuosan takaseinässä on suuaukon levyinen, m***a matala ja ahdas välikkö, joka erottaa etuosan takaosasta. Kulku takaosaan on mahdollista oikeanpuoleisen reunan kautta ryömimällä. Vasemman puoleinen osa on tukittu suuaukon ja välikön keskiosan puolelta vallirakennelmalla. Valli on tehty maasta ja pienehköistä kivistä ja se on ihmisen tekemä. Luolassa on aikanaan asuttu.
Vallirakennelman tarkoituksesta ja ajoituksesta ei ole tietoa. Vaikutelmana kuitenkin on, että luola on toiminut piilopaikkana. Takaosan tilaa on voitu naamioida vallin avulla huomaamattomaksi. Vallin ja katon rajaan jäävä rako on mahdollistanut ympäristön tarkkailun.
Luolassa oleskelua on voinut tapahtua milloin vain kivikaudelta lähtien. Yksi tällainen ajankohta on voinut olla Ison vihan aika. Nousiaisten historiassa todetaan että Nousiaisten väki oli metsässä pakosalla elokuussa 1713, kun venäläis,ten sotajoukot olivat tulossa.
Vanhan perimätiedon mukaan luolaa kutsutaan myös Susi-Matin säästöpossuksi tai jemmaksi. Tarinan mukaan Susi-Matti –niminen metsästäjä säilytti luolassa pesistä ryöstämiään sudenpentuja myyden niitä sitten paikallisille talonpojille. Siihen aikaan ihmiset halusivat susia asumaan kotiinsa.
Lähteet: Maakuntatutkija Heljä Brusilan raportti 30.12.2008
Turun Sanomat Luonto Plus – ohjelma/Ari Karhilahti