Ritarigalleria ry - Mannerheim-ristin ritarien museon tukiyhdistys

Ritarigalleria ry - Mannerheim-ristin ritarien museon tukiyhdistys Mannerheim-ristin ritarien museon tukiyhdistys - Ritarigalleria ry on rekisteröity tukiyhdistys.

Sairaustapauksen vuoksi Ritarigalleria on sunnuntaina 1.11. poikkeuksellisesti suljettu
01/11/2026

Sairaustapauksen vuoksi Ritarigalleria on sunnuntaina 1.11. poikkeuksellisesti suljettu

29/10/2026

Mannerheim-ristin ritarin Rudolf Waldenin kuolemasta tulee kuluneeksi 80 vuotta.
Marskin ritari numero 161 kuoli 25.10.1946 Sysmässä 67-vuotiaana. Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.

Karl Rudolf Walden syntyi Helsingissä 1.12.1878. Hän oli jalkaväenkenraali, teollisuusjohtaja ja Suomen puolustusministeri sekä yksi marsalkka Mannerheimin pitkäaikaisista yhteistyökumppaneista.

Rudolf Waldenin elämäntyö ulottui Suomen itsenäisyyden alkuvuosista toisen maailmansodan päättymiseen. Hän oli mukana vapaussodassa valkoisen armeijan johtotehtävissä ja toimi sotaministerinä vuosina 1918–1919. Hän osallistui myös Tarton rauhanneuvotteluihin vuonna 1920.

Sotilasuransa rinnalla Walden loi merkittävän uran paperiteollisuudessa. Hän johti Yhtyneitä Paperitehtaita vuodesta 1920 kuolemaansa saakka ja kuului Suomen metsäteollisuuden keskeisiin vaikuttajiin.

Talvisodan alkaessa Walden toimi sotavarustusneuvoston puheenjohtajana ja myöhemmin ylipäällikön edustajana valtioneuvostossa. Hän osallistui Moskovan rauhanneuvotteluihin maaliskuussa 1940.

Walden nimitettiin välirauhan aikana puolustusministeriksi 27.3.1940. Hän hoiti tehtävää koko jatkosodan ajan marraskuuhun 1944 saakka. Puolustusministerinä hänellä oli keskeinen asema Suomen sotaponnistusten, puolustushallinnon ja sotatalouden järjestämisessä. Hän osallistui myös syksyn 1944 rauhanneuvotteluihin Moskovassa.

Jalkaväenkenraali Rudolf Walden nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 2.12.1944.

Walden sai 27.11.1944 hallituksen iltakoulusta palattuaan halvauskohtauksen, jonka seurauksena hänen oikea puolensa halvaantui ja hän menetti puhekykynsä. Hän ei enää toipunut halvauksesta.

Walden kuoli vajaat kaksi vuotta myöhemmin. Hänet siunattiin Helsingin Vanhassa kirkossa 1.11.1946. Kahdeksan kenraalia kantoi hänen arkkunsa kirkosta tykin lavetille, jolla se kuljetettiin sotilaallisin kunnianosoituksin Hietaniemen hautausmaalle.

Kuvat: Heikki Lehtonen ja Sotamuseo

RITARIGALLERIA PALVELEE TÄLLÄ VIIKOLLA POIKKEUSAIKATAULUINTO 29.10.2026 klo 14.30-18.00PE 30.10.2026 klo 13.30-17.00 (no...
29/10/2026

RITARIGALLERIA PALVELEE TÄLLÄ VIIKOLLA POIKKEUSAIKATAULUIN

TO 29.10.2026 klo 14.30-18.00

PE 30.10.2026 klo 13.30-17.00 (normaaliajat)

SU 1.11.2026 klo 14.30-18.00

Tervetuloa tutustumaan!

25/10/2026

POIKKEUKSELLISESTI Ritarigalleria, valtakunnallinen Mannerheim-ristien ritarien museo Humppilassa on tänään 25.10. suljettu, sairaustapauksen vuoksi.

Ritarigalleria palvelee normaaliin tapaan taas ensi torstaista (29.10.) eteenpäin.

09/10/2026

Eino Mallila oli joutunut vihollisen saartamaksi. Hän murtautui miehineen saarroksista, m***a palasi vielä hakemaan konekiväärit pois.

Hänet nimitettiin tasan 85 vuotta sitten Mannerheim-ristin ritariksi numero 20. Mallila palveli konekiväärijoukkueen varajohtajana 2.KKK/JR 3:ssa.

Virallisen nimityspäätöksen perustelu kuului:
”Ylipäällikkö on pvm:llä 7.10.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Eino Ilmari Mallilan, joka, jouduttuaan vihollisen saartamaksi [Porlammella] keskellä aukiota, johti kk. puolijoukkuettaan erittäin taitavasti ja rohkeasti. Joukkueen murtautuessa läpi pakotti ottamansa vangit valjastamaan hevosen, meni takaisin hakemaan konekiväärit pois ja taistellen 3 eri vihollislinjan läpi toi konekiväärit, miehensä sekä vangit takaisin omalle puolelle.” Mannerheim-ristin ritareiden ma…

Mallila oli osallistunut jo talvisotaan kiväärimiehenä JR 7:ssä ja taistellut Viipurin suunnalla. Jatkosodassa hän palveli konekiväärijoukkueen varajohtajana JR 3:ssa ja 3. Prikaatissa. Hänen sotatiensä kulki muun muassa Nuijamaan, Kämärän, Porlammen, Koiviston, Valkeasaaren ja Rajajoen kautta Kriville.

Eino Mallila syntyi 5. heinäkuuta 1919 Laihialla. Hän oli siviiliammatiltaan maanviljelijä ja työskenteli kotitilallaan. Mallilan sotatie jäi lyhyeksi: hän kaatui Krivillä 26. helmikuuta 1942 vain 22-vuotiaana. Hänet on haudattu Laihialle.

Kuva: Sotamuseo

09/10/2026

Haavoittuneiden evakuointi oli käynyt lähes mahdottomaksi vaikeissa olosuhteissa. Lääkintäeversti Simo Brofeldt järjesti lääkintähuoltoa uudelleen ja lensi itse armeijakunnan lääkärin kanssa Aunukseen Latvan kylään järjestämään haavoittuneiden hoitoa.

Hänet nimitettiin tasan 85 vuotta sitten Mannerheim-ristin ritariksi numero 19. Brofeldt toimi tuolloin Päämajan neuvottelevana kirurgina sekä sota- ja kenttäsairaaloiden tarkastajana.

Virallisen nimityspäätöksen perustelu kuului:
"Ylipäällikkö on pvm:llä 7.10.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi lääkintäeversti Simo Brofeldtin, joka erittäin kiitettävällä ja tarmokkaalla tavalla myötävaikutti lääkintähuollon onnistumiseen hyökkäysoperatioiden aikana. Lääkintähuolto oli joukkojen edetessä muodostunut erittäin vaikeaksi ja olisi tilanne ilman lääkintäeversti Brofeldtin väliintuloa käynyt uhkaavammaksi, tehden hyökkäysliikkeen jatkamisen ainakin joksikin aikaa mahdottomaksi. Erittäin vaikeissa olosuhteissa lääkintäeversti Brofeldt tarmokkaasti ja nopeasti organisoi lääkintähuollon ja myötävaikutti siten ratkaisevalla tavalla saavutettuihin tuloksiin. Joukkojen taistellessa vaikeissa erämaaolosuhteissa ei ollut sellaisia yhteyksiä, joita myöten haavoittuneita olisi voitu evakuoida.

Lääkintäeversti Brofeldt ehdotti tällöin, että haavoittuneita hoidettaisiin toistaiseksi eräässä kylässä [Latva], josta ne myöhemmin teiden avautuessa evakuoitaisiin. Hän lensi itse ko. kylään armeijakunnan lääkärin kanssa järjestämään haavoittuneiden hoitoa. Maanteitse olisi matka sinne vienyt vuorokausia, jos yleensä olisi vihollisen jatkuvan toiminnan takia välimaastossa ensinkään autolla läpipäästy. Hän vei mukanaan lääkintätarpeita ja henkilökuntaa sekä järjesti nopeasti ja tarmokkaasti haavoittuneiden hoidon."

Brofeldt oli kirurgi ja lääketieteen professori. Vapaussodassa hän palveli sotilaslääkärinä Savon ja Karjalan rintamilla. Talvisodassa hän toimi ylilääkärinä ja jatkosodassa Päämajan neuvottelevana kirurgina sekä sota- ja kenttäsairaaloiden tarkastajana.

Siviilissä hän oli muun muassa Suomen Punaisen Ristin sairaalan ensimmäinen ylilääkäri vuosina 1932–1942 ja Helsingin yliopiston kirurgian professori.

Simo Brofeldt syntyi 22. marraskuuta 1892 Kuopiossa. Hän kuoli 15. lokakuuta 1942 Helsingissä 49-vuotiaana ja on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

Kuva: Sotamuseo

09/10/2026

Eversti Kaarlo Heiskasen komentama 11. divisioona eteni jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jänisjärveltä Suvilahden ja Tsalkin kautta kohti Petroskoita.

Heiskanen nimitettiin tasan 85 vuotta sitten Mannerheim-ristin ritariksi numero 21. Hän toimi 11. divisioonan komentajana.

Virallisen nimityspäätöksen perustelu kuului:
”Ylipäällikkö on pvm:llä 7.10.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi eversti Kaarlo Aleksanteri Heiskasen, joka jo sodan alkuvaiheissa on suorittanut [Jänisjärvellä] nopeita ja menestyksellisiä, myöhemmin taasen [Suvilahden ja Tsalkin] yllätysvaltauksiin vieneitä operatioita. Äänislinnan valtaukseen johtavissa operatioissa toimivat hänen johtamansa joukot jatkuvasti tienaukaisijoina, onnistuen katkaisemaan kaupunkiin johtavia rauta- ja maanteitä. Mitä tiukimmasta vastarinnasta huolimatta on eversti Heiskanen toiminut joukkojen johtajana menestyksellisesti, suhteellisen pienin tappioin sekä suurin tuloksin, mitä on pidettävä hänen taitavan johtamistaitonsa tuloksena.”

Heiskanen oli saanut Saksassa jääkärikoulutuksen vuosina 1915–1918 ja osallistunut ensimmäisen maailmansodan taisteluihin muun muassa Missejoella, Riianlahdella, Schmardenissa ja Aajoella. Hän saapui jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan helmikuussa 1918.

Sotien jälkeen Heiskanen toimi muun muassa Kevyen prikaatin ja 2. divisioonan komentajana sekä vuosina 1953–1959 Puolustusvoimain komentajana. Hän oli viimeinen vakinaisessa palveluksessa ollut jääkäri.

Kaarlo Heiskanen syntyi 28. lokakuuta 1894 Joroisissa. Hän kuoli 6. marraskuuta 1962 Hämeenlinnassa 68-vuotiaana ja on haudattu Hämeenlinnan Ahveniston hautausmaalle.

Kuva: Sotamuseo

24/09/2026

RITARIGALLERIA POIKKEUKSELLISESTI SULJETTU TORSTAINA 23.9.2026

Torstaina 24.9.2026 Ritarigalleria Humppilassa on poikkeuksellisesti suljettu.

Valtakunnallisen Mannerheim-ristin ritarien museon, Ritarigallerian toiminta nojaa vahvasti yhdistystoimijoihin sekä vapaaehtoistyöhön.

Normaalisti Ritarigalleria palvelee ympäri vuoden kolmena päivänä, eli torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin.

Syyskuun viimeisenä torstaina Ritarigalleria on kuitenkin poikkeuksellisesti suljettu henkilöstösyistä.

Ritarigalleria palvelee jälleen normaaliin tapaan perjantaina 25.9.2026, sekä sunnuntaina 27.9.2026.

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan aukiolopäivinä!

Osoite

Humppila

Verkkosivusto

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Ritarigalleria ry - Mannerheim-ristin ritarien museon tukiyhdistys julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Oikopolut

Jaa