Metalli Vitonen on suurimpia Helsingissä toimivista teollisuusliiton osastoista. Osaston jäseniä on noin 200 eri työpaikalla. Kun työpaikkojen lukumäärä on noin suuri jäsenmäärään verrattuna on selvää, että monilla kymmenillä työpaikoilla on vain yksi tai pari jäsentämme. Osasto kokoaa jäsenensä koko Helsingin alueelta pienistä ja keskisuurista työpaikoista. Vitosen työpaikoista suurimmat ovat Pla
nmeca Oy ja GE Healthcare Finland Oy, joissa molemmissa on yli kaksi sataa työntekijää. Tyypillisempiä työpaikkojamme ovat kuitenkin muutaman kymmenen työntekijän yritykset, joita on runsaasti. Osaston jäseniä on hyvin monenlaisissa yrityksissä: Perinteisissä konepajoissa, metallituotetehtaissa, rautarakenneyrityksissä, erilaisissa elektroniikkayrityksissä, kunnossapito- ja huoltofirmoissa jne. Autokorjaamojen, peltialan, jalometallialan ja tietoliikennealan työntekijät eivät yleensä ole Vitosen jäseniä, vaan näillä erityisaloilla on kullakin omia alakohtaisia ammattiosastoja. Osaston tärkeimmät päätökset tehdään sääntömääräisessä syyskokouksessa ja kevätkokouksessa. Syyskokouksessa päätetään vuosittain osaston toimintasuunnitelma ja talousarvio, mihin rahaa käytetään ja mihin työssä keskitytään. Kevätkokouksessa käsitellään edellisenvuoden toiminta ja taloudenhoito. Ammattiosaston hallitus vastaa käytännön toiminnasta ja taloudesta sääntömääräisten kokousten päätösten pohjalta. Ammattiosaston hallitus valitaan vuosittain syyskokouksessa, ja siihen kuuluu eri työpaikoilta nyt 10 jäsentä ja 10 varajäsentä. Ennen syyskokousta pidettävässä ehdokkaidenasettelukokouksessa päätetään johtokunnan koko ja asetetaan ehdokkaat eri tehtäviin seuraavalle vuodelle. Osastolla on oma toimisto Hakaniemessä ja vakituisessa työsuhteessa toimitsija jäsenasioita, tiedotusta, työpaikkayhteydenpitoa, ym. käytännön toimintoja hoitamassa. Tärkein työ tehdään kuitenkin siellä missä ovat jäsenemme eli työpaikoilla, joissa kymmenet luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja muut aktiivit hoitavat edunvalvontaa. Edunvalvonta työpaikoilla ja vaikuttaminen työehtosopimusten sisältöön ovat osaston työn tärkeimmät kohteet. Työehtojen parantamiseksi osasto on tiiviissä yhteistoiminnassa eripuolilla Suomea toimivien ammattiosastojen kanssa, näin olemme pyrkineet valtakunnantasolla tuomaan esille jäsenille tärkeitä asioita, ja vaikuttamaan laajemminkin yhteiskunnan päätöksentekoon. Yhteydenpito jäseniin työpaikoilla on tärkeä osa edunvalvontaa. Osaston toimitsijalle on varattu yksi päivä viikossa työpaikkakäyntejä varten. Edunvalvontaan kuuluu myös olennaisena osana luottamushenkilöille ja jäsenille järjestettävät kokoukset ja koulutustilaisuudet. Metalli Vitonen julkaisee säännöllisesti jäsenlehteä, joka postitetaan kaikille jäsenille kotiin. Lehden kautta kaikilla jäsenillä on mahdollisuus seurata osaston toimintaa, saada tiedot tapahtumista ja tuoda mielipiteensä näkyville. Edunvalvontatyön lisäksi Vitonen tarjoaa jäsenilleen ja heidän perheilleen matkoja, kurssitilaisuuksia ja virkistystoimintaa. Erityismaininnan varmasti ansaitsee veteraanien vilkas ja monipuolinen toiminta. VÄHÄN HISTORIASTA
Ammattiosasto on perustettu 1888. Tuolloin osaston nimi oli Konetehtaalaisten osasto. Ammattiosaston vaikutus koko Metallityöväenliiton toiminnassa on suuri. Konetehtaalaisten osasto oli aikanaan kutsumassa koolle Metallityöväenliiton perustavan kokouksen. Osasto on ollut yksi metallin aktiivisimmista osastoista koko toimintansa ajan, ja monet jäsenemme ovat omalla panoksellaan vaikuttaneet laajemminkin ammattiyhdistystoiminnan kehittymiseen. Vitonen oli Metallityöväen liiton suurin osasto vuoteen 1945. Sen jälkeen poliittinen hajotustoiminta, ja myöhemmin työpaikkojen siirtyminen Helsingistä ovat kaventaneet jäsenmäärän nykyiselle tasolle. Ammattiosasto lakkautettiin lapualaisterrorin aikana, jolloin myös silloinen keskusjärjestö lakkautettiin ja tuomittiin oikeudessa. Pian osasto kuitenkin perustettiin uudelleen, ja on siitä saakka kantanut numeroa 5. Metalli Vitosen jäsenmäärä oli suurimmillaan 1960 ja -70 lukujen vaihteessa, jolloin osastoon kuului yli 6000 jäsentä. Sen jälkeen metalliliiton järjestöpäätöksillä Helsingin piirin ulkopuolisia työpaikkoja siirtyi muihin osastoihin, joka pienensi jäsenmäärää parilla tuhannella. Teollisuuden siirtyminen Helsingistä on ollut sen jälkeen pääsyy osaston jäsenmäärän vähentymiseen nykyiselle tasolle. Puheenjohtaja Sami Heikkinen
