Ketosirkka

13/08/2026

Viime lauantaina Mäntsälän Sandsberginpellolla talkoiltiin Ketosirkka-hankkeen, Mäntsälän Luonnonsuojeluyhdistyksen sekä 22 ahkeran talkoolaisen voimin! 💪

Talkoissa niitettiin viikatteella, haravoitiin, sekä läjitettiin niitos niityn ulkopuolelle. Näin saimme poistettua kasveihin sitoutuneita ravinteita, ja hillittyä ravinnekuorman aiheuttamaa rehevöitymistä. Kiitos kaikille osallistujille työstä luonnon monimuotoisuuden hyväksi! 💚🌿

Kuvat 1,2,3: Hanna-Mari Gorski

Kuva 4: Riitta Korpisuo

22/07/2026

Ne jotka sanovat "helppoa kun heinänteko" kun jokin asia luonnistuu kuin tanssi, eivät ehkä ole osallistuneet heinäntekoon. Ilmaus onkin melko ironinen, sillä heinänteko on melko raskasta puuhaa.

Tällä viikolla Ketosirkka-hankkeessa on seivästetty heinää Järvenpään Vanhankylänniemessä ja Sammatissa Paikkarin torpalla. Heinäkuu onkin oivaa heinäntekoaikaa, kun kasvit ovat kasvaneet jo täyteen mittaan, m***a eivät ole kuitenkaan vielä laonneet.

Kuvat 1, 3 ja 4 Paikkarista: Katja
Kuvat 2 ja 5 Vanhankylänniemestä: Tony Sairanen

16/07/2026

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeessa hoidetaan uhanalaista luontoa maastokauden 2026 aikana myös Loviisan kaupungin tilaamana.

🌿 Hankkeen luonnonhoitajat työskentelevät kolmella eri kaupungin omistamalla perinnebiotoopilla: Sävträsketin lintutornin yhteydessä sijaitsevalla niityllä, Bellanrannassa sekä Lurensin kesäteatterin viereisellä niityllä.

🐄 Perinnebiotooppeja hoidetaan perinteisin menetelmin niittämällä viikatteella, haravoimalla ja
poistamalla niitos perinnebiotoopilta, sekä tarvittaessa myös raivaamalla vesakkoa ja vieraslajeja torjumalla. Ilman hoitoa kohteet rehevöityvät ja kasvavat umpeen.

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen kuuluu kaikille, myös kaupungeille!

Kuva 1. Harakankellot Lurensin niityllä. Kuvaaja: Marianne Mayer
Kuva 2. Masmalot loviisassa. Kuvaaja: Reetta Hallikainen

15/07/2026

Hoidamme myös Järvenpään Vanhankylänniemessä sijaitsevaa kallioketoa 🌸🌿

🌿 Luonnonhoito käynnissä Vanhankylänniemessä

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hanke on aloittanut luonnonhoidon Järvenpään Vanhankylänniemessä sijaitsevalla äärimmäisen uhanalaisella kalliokedolla.

Kesän aikana aluetta hoidetaan perinteisin menetelmin: keto niitetään viikatteella, niitos kerätään pois rehevöitymisen estämiseksi ja alueelta poistetaan vieraslajeja sekä vesakkoa. Näin turvataan arvokkaan perinnebiotoopin säilyminen ja uhanalaisten lajien elinympäristöt.

Ketosirkka-hankkeessa hoidetaan uhanalaista luontoa laajasti Uudellamaalla – vuonna 2026 mukana on yli 60 kohdetta 16 kunnassa.

📍 Kohde sijaitsee Vanhankylänniemessä kartanon läheisyydessä.

https://www.jarvenpaa.fi/a/suomen-luonnonsuojeluliiton-uudenmaan-piiri-ketosirkka-hanke-on-aloittanut-luonnonhoidon-aarimmaisen-uhanalaisella-perinnebiotoopilla-jarvenpaan-vanhankylanniemessa

15/07/2026

Svenska Yle vieraili maanantaina Porvoon ryhmän kohteella Isolla Linnamäellä. Jutun teksti ruotsiksi, m***a videolla puhutaan suomea. 🌿🐄

Det är 15 naturvårdare som slår gräs och sly, krattar och rycker upp invasiva arter på över 60 platser i 16 kommuner i Nyland. Projektet ska rädda hotade arter.

09/07/2026

Ketosirkka-hankkeessa on tällä viikolla päästy torjumaan jättiputkea (Heracleum sp.) joka on melko vaikeasti torjuttava haitallinen vieraslaji. 

⛔️ Suomesta löytyy kolme eri jättiputkiin kuuluvaa lajia, joiden erottaminen toisistaan on hankalaa, muttei välttämätöntä, sillä kaikki kolme ovat vieraslajeja. Nimensä mukaisesti jättiputket voivat kasvaa jättimäisiksi, pelkkä lehti ruotineen voi kasvaa jopa kolmen metrin pituiseksi. Suomen luonnonvaraiset sarjakukkaiset kasvit eivät kasva niin suuriksi, joten jo pelkkä koko voi viitata jättiputkeen. Hyviä tuntomerkkejä ovat myös varren punavioletit täplät, tai kokonaan violetit varren tyvet. 

😷 Jättiputkien poisto on haastavaa, sillä niiden nesteet sisältävät fytotoksisia yhdisteitä. Kasvinesteelle altistuneelle iholle voi auringonvalon vaikutuksesta ilmestyä esimerkiksi palovammaa muistuttavia rakkuloita tai ihottumaa. Kasveja torjuessa riittävät suojavarusteet ovatkin tärkeät. Hankkeessa käytämme visiiriä tai suojalaseja, sadeasua ja pitkiä vedenkestäviä hanskoja, jotka kaikki lopuksi huuhdotaan vedellä. 

🔥 Jättiputket poistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kasvukautta. Ensin kasvusto leikataan alas viikatteella, jonka jälkeen juuri kaivetaan lapiolla ylös. Mahdolliset kukinnot, siemenet ja juurakko säkitetään ja hävitetään poltettavan sekajätteen mukana. Muut kasvinosat voidaan hävittää kompostoimalla. Lopuksi myös työvälineet huuhdotaan vedellä.

08/07/2026

"Porvoon kaupunki jatkaa tänä vuonna yhteistyötä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeen kanssa. Hankkeen tavoitteena on estää lajirikkaiden luontotyyppien, kuten perinnebiotooppien ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen, umpeenkasvu ja katoaminen."

Porvoon kaupunki jatkaa tänä vuonna yhteistyötä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeen kanssa. Hankkeen tavoitteena on estää lajirikkaiden luontotyyppien, kuten perinnebiotooppien ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen, umpeenkasvu ja katoaminen.

Vuoden 2026 aikana luonnonhoitotöitä tehdään Maarinniityllä, Linnamäillä, Kråkön merenrantaniityllä ja Gammelbackan kalliokedolla. Hoitotoimiin kuuluu esimerkiksi vesakon ja vieraslajien poistamista sekä perinteistä niittämistä, jotka auttavat säilyttämään näiden alueiden ainutlaatuisen lajiston ja avoimen maiseman.

Lue lisää luonnonhoitotöistä Porvoon arvoniityillä: https://www.porvoo.fi/asuminen-ymparisto/puistot-ja-muut-viheralueet/viheralueiden-kunnossapito-ja-kaytto/luonnonhoitotoita-arvoniityilla/

🪻🪻🪻🪻🪻

Borgå stad fortsätter i år sitt samarbete med Ketosirkka-projektet, som drivs av Nylands-distrikt vid Finlands naturskyddsförbunds. Projektets mål är att förhindra att artrika naturtyper, såsom vårdbiotoper samt livsmiljöer för hotade arter, växer igen och försvinner.

Under 2026 utförs naturvårdsarbete vid Marens äng, Borgbackarna, Kråkö strandäng och Gammelbackas hällmarksäng. Skötselåtgärderna omfattar bland annat röjning av sly och bekämpning av invasiva främmande arter samt traditionell slåtter, vilket bidrar till att bevara områdenas unika artrikedom och öppna landskap.

Läs mera om naturvårdsarbete på värdefulla ängar i Borgå: https://www.porvoo.fi/sv/boende-och-miljo/parker-och-gronomradena/underhall-och-anvandning-av-gronomraden/naturvardsarbete-pa-vardefulla-angar/

03/07/2026

Fingrid on yhteistyökumppani Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeessa, jossa hoidetaan uhanalaisia perinnebiotooppeja, joita löytyy myös Fingridin avoimilta voimajohtoalueilta.

🌿 Kaikki perinnebiotoopit, kuten niityt, kedot ja metsälaitumet, ovat uhanalaisia, ja kaikista Suomen uhanalaisista lajeista 25% ovat perinnebiotooppien lajeja. Perinnebiotoopit ovatkin luontotyypeistämme lajirikkaimpia ja monimuotoisimpia. Pelkkä suojelu ei kuitenkaan riitä, sillä ilman aktiivista hoitoa perinnebiotoopit rehevöityvät ja kasvavat umpeen.

⚡️Monet perinnebiotooppien lajit viihtyvät voimajohtoalueilla, joita Fingrid pitää avoimina noin viiden vuoden välein tehtävillä vesakoiden raivauksilla. Umpeenkasvun estämisen lisäksi
Ketosirkka-hankkeen luonnonhoitajat köyhdyttävät maaperää niittämällä ruohovartista kasvillisuutta viikatteella. Kaikki raivaus- ja niittojäte sekä niihin sitoutuneet ravinteet kuljetetaan pois alueelta rehevöitymisen hillitsemiseksi.

Onko omistamallasi johtoalueella Uudellamaalla niitty, keto tai kallioketo? Voit ehdottaa aluetta Ketosirkka-hankkeen hoitoon ottamalla yhteyttä Fingridiin.

Lue lisää Fingrid-lehden artikkelista:
https://fingridlehti.fi/ketosirkka-hanke-vahvistaa-luonnon-monimuotoisuutta/

Kuvat: Auli Hirvonen

30/06/2026

Suomen luonnonsuojeluliiton uudessa postauksessa pohditaan miksi ihmistoiminnan luomia elinympäristöjä pitää hoitaa. Postauksessa mainitaan Ketosirkka-hanke. 🦣🌸🌿

Miksi ihmistoiminnan luomia elinympäristöjä pitää hoitaa?

Perinnebiotoopit – eli tuttavallisemmin esimerkiksi kedot, niityt ja metsälaitumet – ovat perinteisen karjatalouden muokkaamia runsaslajisia elinympäristöjä. Niiden hoidon tärkeydestä puhuttaessa moni miettii, miksi ihmeessä meidän pitää hoitaa ja suojella luontotyyppejä, jotka ovat syntyneet ihmisen ja perinteisen maatalouden seurauksena. Eikö luonto osaa huolehtia itse itsestään?

Vastaus löytyy yllättävän kaukaa nyttemmin Suomena tunnetun maa-alueen historiasta – ajalta ennen kuin me ihmiset vaelsimme tänne!

Vaikka perinnebiotoopit ovat muotoutuneet perinteisen maatalouden ympärille, niillä elävä lajisto on ollut täällä ainakin jo viimeisimmän jääkauden päättymisestä lähtien. Noihin aikoihin täällä vaelsivat villamammutit, arovisentit ja alkuhärät. Kun ilmasto lämpeni ja ihminen saapui, nämä isot laiduntajajättiläiset katosivat.

Entisten mammuttiarojen kasvit löysivät lopulta turvapaikan perinteisestä maataloudesta. Karjan laidunnus ja viikateniitto korvasivat historialliset laiduntajat ja pitivät maiseman avoimena. Osa näistä kasveista menestyykin enää vain perinnebiotoopeilla. Esimerkiksi kaikista Suomen uhanalaisista putkilokasveista yli neljäsosa elää näillä alueilla.

Nykyään perinnebiotoopit ovat hätätilassa. Viimeisen 50 vuoden aikana niiden pinta-ala on romahtanut yli 90 %. Ilman hoitoa ne kasvavat umpeen, ja samalla menetetään valtava määrä elämää. Perinnebiotoopit ovat luontotyypeistämme lajirikkaimpia: yhdellä ainoalla neliömetrillä voi kasvaa jopa 35 eri kasvilajia!

Perinnebiotoopeista huolehtiminen onkin siis tehokas tapa torjua luontokatoa. Esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeessa suojellaan Suomen uhanalaisinta luontoa hoitamalla perinnebiotooppeja ja muita uhanalaisten lajien elinympäristöjä ympäri Uuttamaata.

Haluatko sinäkin lähiluonnon ykköspuolustajaksi? Luonnonsuojeluliiton jäsenenä suojelet suomalaista luontoa ja tapaat muita luonnonystäviä: sll.fi/liity

Kuva: Reetta Hallikainen

30/06/2026

Helsingissä voi tienata torjumalla jättipalsamia Crowdsorsa-mobiilisovelluksen kautta. 🌸

Vielä olisi mahdollisuus tienata lomarahaa torjumalla jättipalsamia!

Helsingissä voit jälleen ansaita palkkioita hävittämällä haitallista jättipalsamia Crowdsorsa-mobiilipelin avulla. Jokainen voi osallistua torjuntatyöhön lataamalla sovelluksen omaan älypuhelimeen, lähtemällä luontoon ja käärimällä hihat. Pelialueena on Helsingin pohjoispuoli Kehä 1:stä pohjoiseen ja Itäväylästä länteen sekä pieni lisäosa Keskuspuistosta. Pelialue näkyy sovelluksessa. Katso kommenttikentästä linkki lisätietoihin ja ohjeisiin!

Kuva: Armi Koskela