Tukilinja

20/10/2026

Sosiaalinen media ei ole kaikille kevyt ajanviete. Maaria Laiho kirjoittaa kolumnissaan, miten some voi pahentaa ahdistusta, vääristää kehonkuvaa ja tehdä mielenterveyden haasteista entistä raskaampia.

– Mielenterveyden kanssa kamppaileville sosiaalinen media saattaa olla todellinen riski. Täytyy kasvattaa paksu nahka, jos siellä haluaa liikkua kivuttomasti.

👉 Lue Maaria Laihon kolumni https://www.tukilinjalehti.fi/kolumni-maaria-laiho-somepaine-kehorauha/

16/10/2026

Ravintoloitsija Harri Pynnönen halusi vammautumisen jälkeen työllistää itsensä yrittäjänä. Vastaan tuli rahoituksen ja pankkiasioinnin esteitä, jotka koskettavat monia muitakin vammaisia yrittäjiä.

– Silloinen pankkini ei suostunut avaamaan minulle yritystiliä, vaikka minulla ei ole minkäänlaisia maksuhäiriömerkintöjä, Pynnönen muistelee.

Invalidiliiton liikenteen ja yrittäjyyden asiantuntija Sinikka Winqvist kertoo, että tiedottamista Uusyrityskeskuksen suuntaan pitäisi lisätä, sillä siellä ei tunneta vammaisgenreä.

– Usein omaa asiantuntijuutta ja ammattitaitoa halutaan yhä käyttää, vaikka olisi jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Silloin on vielä mahdollisuus tehdä yritystoimintaa oman ansaintarajan puitteissa.

👉 Lue lisää https://www.tukilinjalehti.fi/harri-pynnonen-mikroyritys-rahoitus/

13/10/2026

Minna Niemikorpi löysi kolme vuotta sitten uuden urheilu-uran pistooliampujana. Suomen mestari ja SE-nainen odottaa nyt seuraavaa tilaisuutta saada luokitus, joka avaisi tien maailmalle.

Tukilinjan ja Suomen Paralympiakomitean jakama Startti-stipendi mahdollisti Niemikorvelle viime syksynä matkan luokittelutilaisuuteen Kroatian Osijekiin. Tuolloin kansainvälistä luokitusta ei vielä tullut, m***a Niemikorpi on jatkanut tinkimätöntä työtä kehittyäkseen lajissa paremmaksi. Hän pääsi myös mukaan Suomen ampuma­urheiluliiton talenttiryhmään, joka on tuonut leirejä sekä neuvoja ja apua urheiluun.

👉 Lue lisää https://www.tukilinjalehti.fi/ratsastajasta-sm-pistooliampujaksi-luokitus-avaisi-minna-niemikorvelle-tien-kansainvalisiin-kisoihin/

Ratsastus vaihtui pistooliammuntaan ja antoi Minna Niemikorvelle uuden urheilijaidentiteetin. Suomen mestari ja SE-nainen odottaa nyt tilaisuutta saada luokitus, joka avaa tien maailmalle.

10/10/2026

Tänään 10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää. Mielenterveyden haasteet koskettavat yhä useampaa suomalaista.

Tiesitkö, että viime vuonna noin 43 prosenttia Tukilinjan apurahoista myönnettiin mielenterveyskuntoutujille? Apurahoilla on tuettu opiskelua, työllistymistä ja aktiivista elämää.

Tee lahjoitus ja tue työtämme:
👉MobilePaylla numeroon 74944
👉Tekstiviestillä ”30 TUKILINJA” numeroon 16588 (30 €)

09/10/2026

Millaisen perinnön sinä haluat jättää jälkeesi?

Tukilinja on mukana Hyvä testamentti -verkoston Perintöni elää -kampanjassa, joka kutsuu pohtimaan testamentin tekemistä ja omaa perintöä. Testamentin tekeminen on aktiivista elämän suunnittelua, varautumista tulevaan ja läheisten turvaamista. Osa ihmisistä haluaa tehdä testamenttilahjoituksen eli jättää perintöä itselleen tärkeälle järjestölle.

Tukilinja on verkoston jäsenenä sitoutunut vastuulliseen varainhankintaan. Testamenttilahjoitukset käsitellään aina luottamuksella ja ammattimaisesti. Lupaamme käyttää lahjoituksesi tavalla, joka kunnioittaa tahtoasi parhaalla mahdollisella tavalla.

👉Lue lisää: hyvatestamentti.fi

08/10/2026

Johanna Kaitsalmen ADHD selvisi vasta työuupumuksen myötä – siinä kohtaa, kun opiskelu ei enää ollut helppoa ja strukturoitua.

– Välillä kärsin huijarisyndroomasta ja epäilen, etten olisi edes ”ansainnut” diagnoosia, kun kerran selvisin väitöskirjaopintoihin asti ilman suurempia ongelmia. Toisaalta: eivätkös muutkin ADD-tyypit saa diagnoosinsa vasta siinä kohtaa, kun haasteet ylittävät selviytymiskeinot?

👉 Lue Johanna Kaitsalmen kolumni https://www.tukilinjalehti.fi/johanna-kaitsalmi-kolumni-adhd-diagnoosi/

06/10/2026

Tukilinja 5/2026 on ilmestynyt. Tässä numerossa muun muassa:

🔹 Milla Ilonen tutki vammaisten osallisuutta ja toivoo, että vuoropuhelu osapuolten kesken olisi säännöllistä.
🔹 Selkokieltä tarvitaan nykyistä enemmän koko yhteiskunnassa – myös puhuttuna.
🔹 Apuraha auttoi Alvar Pakolaa jatkamaan rakasta motocrossharrastustaan.
🔹 Arkkitehdiksi valmistunut Venla Leppälä tutki diplomityössään esteettömyystarpeita ja huomasi, että julkisten tilojen pitäisi olla myös sosiaalisesti ja psyykkisesti esteettömiä.
🔹 Ulpu Helander on yksi Suomen noin 10 000 keppihevosharrastajasta. Hän toivoo omia kisoja, kerhoja ja toimintaa myös erityisnuorille.
🔹 Startti-stipendin saanut Anniina Laamanen pelaa näkövammaistennistä – erikoispallot hankitaan Japanista asti.

Tilaamalla Tukilinja-lehden tuet työtämme pienituloisten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten hyväksi.

👉 Lue näköislehti https://www.tukilinjalehti.fi/nakoislehdet/

Kansikuva: Jarmo Puskala

05/10/2026

Tutkija Sonja Miettinen kertoo haastattelussa kokevansa, että vammaisten ihmisten mahdollisuuksissa olla mukana yhteiskunnassa ja elää itsenäistä elämää otetaan tällä hetkellä takapakkia.

– Pelkään, että tässä otetaan askeleita kohti vanhaa mallia, jossa vammaiset ihmiset vain säilötään jonnekin, eristetään yhteiskunnasta ja turvataan ainoastaan perustarpeet.

Miettinen on työskennellyt pitkään vammaistutkimuksen parissa. Tällä hetkellä hän on tutkijana Kehitysvammaliitolla ja toimii puheenjohtajana Suomen Vammaistutkimuksen Seurassa, jonka kanssa Tukilinja myöntää vuosittain apurahoja vammaisten ja toimintarajoitteisten ihmisten tasa-arvoa edistävään vammaistutkimukseen.

Vammaistutkimukselle on juuri nyt erityisen suuri tarve. Lue lisää vammaistutkimusapurahasta ja hae 31.10. mennessä https://www.tukilinja.fi/apurahat/yhteiso-ja-yhteistyoapurahat/

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7dae1041-5c59-4fa7-af3e-3a2b680bc1eb

Asiantuntijan mukaan leikkaukset vaarantavat YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen toteutumisen.

01/10/2026

Marketta Moksin ohjaamassa kuvataidetoiminnassa hyödynnetään moniaistillisuutta, jolloin tekeminen on mielekästä osallistujille toimintarajoitteista riippumatta.

– Erityistä tukea tarvitsevien kuvataidetoimintaa suunnitellessa pitää ottaa huomioon muun muassa ryhmän koko, osallistujien jaksaminen, aistirajoitteet ja yksilölliset mieltymykset.

Toiminnassa on tärkeää, että osallistujat saavat mahdollisuuden tehdä itsenäisiä päätöksiä, ilmaista itseään ja kokea onnistumisia.

👉Lue lisää https://www.tukilinjalehti.fi/marketta-moksi-erityisryhmat-taide/